Järvi

Järvi on merestä erillään oleva yhtenäinen pysyvä vesialue, jonka vedenpinnan korkeus sen eri osissa on sama.

Järveä rajaavat maa-alueet ja virtavedet, eli joet, purot, norot ja ojat. Tuulen tai jään aiheuttamia eroavaisuuksia vedenpinnan korkeudessa ei huomioida. Järveen kuuluu myös kasvukautena täysin tai osittain kasvipeitteiset vesialueet.

Erilaisia järviä

Yleensä järveen johtaa virtavesiä (tulouomat) ja siitä laskee pois yksi joki tai puro (lasku-uoma). Järvet saa vetensä tulouomista, sadevesistä ja lähteistä.

Useimmat järvet ovat suolattomia, suolaisia järviä kutsutaan suolajärviksi. Erikoistapauksia ovat jäätikön alla olevat järvet.

Lasku-uomattomissa järvissä vettä poistuu ainoastaan haihtumalla. Siksi ne ovat usein erittäin suolaisia. Tällaisia ovat esimerkiksi maailman suolaisimmat järvet Kuollutmeri ja Great Salt Lake sekä maailman suurin järvi Kaspianmeri.

Usean lasku-uoman omaavia järviä kutsutaan bifurkaatiojärviksi. Varsinainen bifurkaatio on kyseessä silloin, kun lasku-uomat johtavat eri vesistöihin. Useimmat järvibifurkaatiot ovat vesistöalueen sisäisiä tai saman vesistön eri osa-alueiden välisiä. Järvibifurkaatio voi myös aktivoitua ainoastaan tulva-aikana.

Järvityyppejä

Tekojärvi on ihmisen toiminnan aikaansaama järvi.
Tulvajärvi syntyyy maavallin patoamana tulva-alueen alanteisiin.
Kraatterijärvi on törmäyskraatterin syntynyt järvi.
Juolua on virtaveden mutkasta meanderoinnin tai pohjasedimentin kerääntymisen vuoksi eriytynyt järvi
Jäätikkö- tai jääjärvi on jäätikön sulamisesta vetensä saava järvi.
Tuliperäinen järvi on sammuneen tulivuoren kraatteriin tai maariin eli räjähdysaukkoon syntynyt järvi.

Katso myös

Aiheesta muualla

Vakavesi fi.wikipedia.org
Järvi fi.wikipedia.org