Iso-Kisko (24.023.1.001)
Iso-Kisko on keskikokoinen järvi Kiskonjoki - Perniönjoki (24) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on erinomainen.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Vesistöennusteet
Kuvat
-Isokorkian_rannassa_lev%C3%A4lautta-ObsIMG-201806171158-87.jpeg)
Iso-Kisko (24.023.1.001)/Isokorkia
17. kesäkuu 2018 11:58
Järven erityispiirteet
Iso-Kisko on 682,8 ha kokoinen karu järvi. Pituutta järvelle kertyy pohjois-eteläsuunnassa reilut 5,5 kilometriä leveyden ollessa 3,5 kilometrin luokkaa. Järven syvin kohta on noin 33 m ja se sijaitsee 33,9 metrin korkeudella merenpinnasta. Järvi kuuluu Saloon lukuun ottamatta aivan eteläisimpiä Pohjan kunnan (nyk. Raasepori) alueelle sijoittuvia lahtien osia.
Iso-Kisko koostuu syvästä pääaltaasta (huhutaan jopa 41 metrin syvänteestä) ja matalista lahtialueista.
Iso-Kisko laskee vetensä Kirkkojärveen 540 m pitkän Myllyojan kautta. Myllyoja on kaunis ja jylhäkin joen loppuosasta, jossa koski kuohuu, kun vettä lasketaan Iso-Kiskosta. Tässä Iso-Kiskon Liipolanlahden ja Kirkkojärven keskiosan välisessä Myllyojassa sijaitsee Iso-Kiskon säännöstelypato, jonka avulla säännöstellään Iso-Kiskon vedenkorkeutta. Patoa hallinnoiva Fiskars Oyj Abp on muuttamassa Liipolanlahden säännöstelypadon luonnonmukaiseksi pohjapadoksi. Pato on vaelluseste. Padon alapuolinen jokiuoma on louhittu kanavamaiseksi. Myllyojan keski- ja alaosa on lähes koko matkaltaan virta-aluetta ja koskea. Juuri ennen Kirkkojärveä on jyrkkä kallioinen koski. Myllyojassa on kunnostustarvetta ja potentiaalia taimenen poikastuotantoon. Kirkkojärvestä mereen laskevaan Kiskonjokeen valmistui padot ohittavat luonnonmukaiset kalatiet syksyllä 2021.
Nykytila ja suojelu
Iso-Kiskon pääaltaan vesi on ekologisesti luokiteltu erinomaiseksi, kun taas pohjoinen osa Levonsalmen jälkeen sijoittuu luokkaan tyydyttävä.
Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry tilasi syksyllä 2005 kunnostus- ja hoitosuunnitelman Vesistöklinikka-hankkeen kautta Turun ammattikorkeakoululta. Yhdistys on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (https://www.lsvsy.fi/ry/) jäsen.
Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään huhti-elokuussa, jolloin päätetään myös järven hoidosta. Yhdistyksen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdistyksen kokoukset on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä. Iso-Kiskolle on laadittu vesienhoitosuunnitelma, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä laajempien hankkeiden rahoitushakemuksissa. ELY-keskus myönsi toukokuussa 2023 avustusta Iso-Kiskon pohjoisosan kunnostussuunnittelu -hankkeelle (1.3.2023–1.12.2024).
Liipolanlahden osittaisen ruoppauksen ja mataloituneen Langilansalmen avartamista ruoppaamalla selvitellään. Kaislanleikkuu on ollut päällimmäisenä Liipolan- ja Pyölinlahdella, sekä Langilansalmessa, joka yhdistää nk. ison altaan Liipolanlahteen, jotta veden virtaama saadaan pidettyä Myllyojan (säännöstelypadon) kautta Kirkkojärveen hyvänä. Yhdistyksen jäsenet voivat vapaasti lainata kaislanleikkuria, joka on saatavilla Jarmo Pirhoselta (koiranalho@gmail.com).
Hallituksen jäsenet: puheenjohtaja Tuomas Timonen (tuomas.timonen@iki.fi), varapuheenjohtaja ja varainhoitaja Veikko Myyrä (veikko.myyra@gmail.com), Joni Hokkanen, Tuula Ilmorinne, Olli Savolainen, Lasse Aalto, Arto Heikkinen ja Galina Kallio.
Yhdistyksen sähköposti: isokiskon.vesienhoitoyhdistys@gmail.com
Yhdistyksen Facebook-sivut: Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys
Yhdistys saa varoja mahdollisista avustuksista ja jäsenmaksuista. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun, koska kunnostushankkeiden avustushakemuksissa edellytetään osaksi omaa rahoitusta.
Vuosittainen jäsenmaksu on yksityisiltä 30 € ja yrityksiltä sekä perheiltä/yhteisöiltä 50 € (Iso-Kiskon järven Vesienhoitoyhdistys ry. -pankkitili: FI94 5152 0920 0163 96). Liittymismaksua ei ole. Jäsenmaksut olisi hyvä suorittaa huhtikuusta eteenpäin suoraan yhdistyksen pankkitilille. Ilmoittakaa nimenne ja sähköposti-osoitteenne, jos haluatte saada yhdistyksen tiedotteita.
Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous 2025 oli lauantaina 7. kesäkuuta 2025 alkaen klo 12 ja sen jälkeen tiedotustilaisuus Kiskohallissa, Kiskontie 2260a, Kisko (Toija). Kokousta seurasi asiantuntijatilaisuus n. klo 13.00, jossa Iso-Kiskojärven pohjoisosan (Levonsalmi-Liipolanlahti) kunnostussuunnitelman nykytilanteesta kertoi Pasi Salmi (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry) sekä Salon järvet hanketta esitteli Tobias Henriksson (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry).
+++++++++++++++++2024+++++++++++++++++++++++++++++++++++++
Iso-Kiskojärven vesistön seurantakurssi 10.8.2024
Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry ja Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistys ry järjestivät oman vesistön seurantakurssin lauantaina 10.8.2024 Iso-Kiskon järven uimarannalla (osoite: Kajalanrantatie 334, Kisko) klo 10:00–14:00. Tilaisuudessa oli mahdollista tutustua Iso-Kiskon vesikasvillisuuteen ja erilaisiin oman vesistön seurantamenetelmiin: näkösyvyys, levähavainnot ja sääolosuhteet. Kuvia tilaisuudesta ja ohjeet näkösyvyyden mittauksesta ja sinilevän havainnoimisesta löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.
++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++
Iso-Kiskojärven pohjoisosan kunnostussuunnittelu -hankkeesta järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus lauantaina 25. toukokuuta 2024 klo 11–13 Kiskohallissa. Tilaisuudessa esiteltiin Iso-Kiskojärven vesienhoitoyhdistystä sekä kunnostussuunnitelmahanketta ja sen tulevaa toteutusta. Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.
++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++
Iso-Kiskon kyselytutkimukset: Selvitettiin Iso-Kiskonjärven valuma-alueen jätevesienkäsittelyä ja järvellä aiemmin tehtyjä ruoppauksia ja kasvillisuusleikkuita (vastausaika oli 27.5.–23.6.2024). Kyselytutkimuksen tulokset löytyvät yhdistyksen Facebook-sivulta.
Linkki Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n nettisivulle kyselyihin: https://www.lsvsy.fi/yhdistys/ajankohtaista/iso-kiskon-kyselytutkimukset
++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++
Lauantaina 29.6.2024 Toijan Kiskohallissa (Kiskontie 2260a, 25460 Kisko) oli yhdistyksen vuosikokouksen 2024 jälkeen Vesienhoitosuunnitelman neuvontatilaisuus (Salon kaupunki). Luentomateriaali löytyy yhdistyksen Facebook-sivulta.
++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++
Järviyhdistys otti vesinäytteet kesällä 2012 kolmesta kohtaa järveä, Iso-Kisko, Isoselkä ja Iso-Kisko, Pyölinlahti sekä Iso-Kisko, Liipolanlahti. Tulokset olivat seuraavat:
| 27.7.2012 | yksikkö | Isoselkä | Pyölinlahti | Liipolanlahti | Ohjearvo |
|---|---|---|---|---|---|
| tuuliolosuhteet | leuto | leuto | leuto | ||
| sääolosuhteet | aurinko | aurinko | aurinko | ||
| ilman lämpötila | °C | 17 | 17 | 17 | |
| veden lämpötila | °C | 21,0 | 21,0 | 21,0 | |
| suolistop. enterokokit | al. pmy/10 | 170 | 59 | 16 | alle 400 |
| E.coli (37 °C, 18 h) | pmy/100 ml | 1 | 0 | 4 | alle 1000 |
Ympäristöhallinnon seurannan tuloksia
(Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.8.2013, Päivitetty 11.7.2018)
Iso-Kisko kuuluu pintavesityypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen pääaltaan ekologinen tila on viime luokituksen mukaan erinomainen, mutta Liipolanlahden tyydyttävä. Pääaltaan vedessä on melko vähän ravinteita. Typen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä etenkin talvisin, kun taas fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko tasaisesti. Planktonlevien määrään verrannollisen a-klorofyllin pitoisuudet ovat pysyneet pieninä.
Pintaveden happipitoisuus on ollut hyvä, mutta pohjanläheisessä vedessä on esiintynyt hapen vajausta varsinkin talvikausilla.
Veden humuspitoisuus on pintavesityypille ominaisesti vähäinen, ja myös veden sameus on lievää. Näkösyvyys on keskimääräisiin Lounais-Suomen järviin verrattuna erittäin hyvä. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesäisin korkeampi kuin talvisin, mikä johtuu planktonlevätuotannosta.
- Iso-Kiskon vedenlaadun seurantatuloksia 1970–2022
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 24.6.2015
Päivitetty 14.8.2024
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Iso-Kiskon kalastoon kuuluu muun muassa ahven, hauki, lahna, made, muikku ja siika. Siika, jota on istutettu ja viihtynyt, saadaan pääaltaan puolelta välillä verkosta ja on sitä saatu myös jopa Liipolanlahdeltakin.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Iso-Kisko on kirkasvetisenä järvenä suosittu virkistyskäyttökohde. Kookas järvi tarjoaa muun muassa hyvät mahdollisuudet uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Iso-Kiskon kokoinen karu, miltei erämaajärvi on Etelä-Suomessa harvinainen ja siksi myös haluttu mökkikohde.
Tarut ja tositarinat
Tarina järveen sota-aikana pudonneesta venäläisestä sotilaskoneesta elää edelleenkin vahvana. Kone oli pudonnut talviaikana ja jäässä oli ollut reikä, konetta on etsitty monasti, aivan lähivuosinakin, mutta siitä ei ole saatu havaintoa, etsinnöissä on ollut mukana mm. Matti Salminen Kiskon Vähäniementieltä, jolta varmasti löytyisi lisää tarinaa tapauksesta. Varmana tietona on, että joku olisi löytänyt nahkaisen lentäjän ”lakin” seuraavana keväänä koneen putoamisesta jostain järven rannalta.
