Ahvenlampi (14.681.1.002)
Ahvenlampi on pieni järvi Kymijoki (14) -päävesistössä.
Ahvenlampi on pieni järvi Kymijoki (14) -päävesistössä.
928 800 m³ <br />9,288e-4 km³ <br />928 800 000 l <br />
2 240 m <br />
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Kirkasta vettä kesäkuussa
Ahvenlampi on pienehkö järvi Äänekosken Parantalan kylän itäreunalla. Pohjoispuolelta kylää rajaa Pyhäjärvi ja eteläpuolelta Kiimasjärvi. Parantalankosken voimalaitos erottaa Pyhäjärven ja Kiimasjärven toisistaan.
Ahvenlampi ja Pyhäjärvi ovat yhteydessä toisiinsa pienen joen kautta, joka virtaa Aittoniementien ali Pyhäjärveen. Ahvenlampi saa vettänsä Matolammesta laskevasta purosta, pienistä pelto- ja suo-ojista sekä pohjan lähteistään.
Ahvenlampea kuormittaviksi tekijöiksi voidaan katsoa läheinen 13-tie, asutus, pienimuotoinen maatalous sekä järveä osittain ympäröivä suoalue. Lammen vesi on silmämääräisesti arvioiden melko kirkasta: kirkkausaste vaihtelee vuodenaikojen ja sään (esim. helteet, sateet) mukaan.
Ahvenlammesta tavattuja kalalajeja ovat: hauki, ahven, kiiski, made, särki, salakka, lahna, säyne, ruutana ja siika. Lampeen on myös istutettu järvilohta. Matolammen ruutanakanta on tiheä ja kääpiöitynyt.
Linnut: laulujoutsen, sinisorsa, telkkä, härkälintu, kuikka, kalalokki, naurulokki, kalatiira, rantasipi.
Kasvillisuus: Yleisiä vesikasveja lammella ovat muun muassa järviruoko, järvikorte, monet sarat, nuottaruoho, ulpukka, lumme, uistinvita, siimapalpakko, ruskoärviä ja järvisätkin. Suolla kasvaa loppukesästä lakkaa ja karpaloa.
Ahvenlammen ympärillä on tasaisesti asutusta poislukien järven pohjois- ja itäreunan suoalueet. Parantalan kyläkoulun lakkauttamisen myötä (v. 2006) Ahvenlammella ei enää ole yleistä uimarantaa.


