Suvasvesi (04.273.1.001)
Suvasvesi on suuri järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on erinomainen.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Suvasvesi (04.273.1.001)/Juonionlahti
30. heinäkuu 2014 18:40
Näkymä Juonionlahden levähdysalueelta (K...
Suvasvesi on suuri järvi Vuoksen vesistössä Kuopion, Leppävirran, Tuusniemen ja Heinäveden kunnissa Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa.
Järven erityispiirteet
Suvasvesi kuuluu viiden muun järven kanssa samassa 81,8 metrin tasossa olevien järvialtaiden muodostamaan Iso-Kallaan. Kun Suomen järvitilastossa tulkitaan kukin tasapintainen altaikko yhdeksi suurjärveksi, Iso-Kalla on Suomen neljänneksi suurin järvi.
| Iso-Kalla | |
|---|---|
| Osajärvi | Pinta-ala (km2) |
| Kallavesi | 478,1 |
| Suvasvesi | 233,6 |
| Juurusvesi - Akonvesi | 156,9 |
| Riistavesi | 23,2 |
| Varisvesi | 7,8 |
| Iso-Jälä | 7,3 |
| Yhteensä | 906,9 |
Suvasveden pinta-ala on 233,6 km2 ja se on Suomen 18. suurin järvi. Keskisyvyys on 10,4 m ja suurin syvyys, Kukkarinselällä, peräti 90 m. Edellä Suomen järvien syvyystilastossa ovat vain Päijänne (95 m) ja Inarijärvi (92 m).
Suvasvesi kuuluu Kallaveden reittiin ja se on yksi Suomen kraatterijärvistä. Se on niiden joukossa ainutlaatuinen, sillä sen alueella on kaksi erillstä törmäyskraatteria: Kukkarinselkä (Suvasvesi-N) ja Haapaselkä (Suvasvesi-S).
Kukkarinselältä löytyi meteoriittitörmäyksessä syntyviä pirstekartioita, joka teki siitä Suomen kuudennen tunnetun törmäyskraatterin. Kraatterin iäksi arvioidaan 85 miljoonaa vuotta. Kraatteri on noin 3,5 kilometriä halkaisijaltaan. Kukkarinselältä löytyykin kohta, jonka syvyys on 90 metriä.
Haapaselän törmäyskraatterin iäksi arvioidaan vähintään 710 miljoonaa vuotta. Haapaselän kraatteri on samankokoinen kuin Kukkarinselän kraatteri. Haapaselän kraatterin arveltiin liittyvän Suvasveden pohjoiseen kraatteriin, mikä olisi tehnyt Suvasveden rakenteesta erittäin harvinaisen kaksoistörmäyskraatterin. Uusimman tutkimuksen mukaan kyseessä on kuitenkin kaksi erillistä meteoriittitörmäystä.[1][2]
Suvasvedessä on noin 700 saarta, suurimpia ovat Mustasalo (1 080 ha, Suomen järvisaarten suuruustilastossa sijalla 47), Vuorisalo (843 ha, sijalla 69), Pouhansaari (451 ha) ja Tuohisalo (387 ha). Suomen suurin saari, Soisalo (163 907 ha) rajautuu kuuden muun järven ohella Suvasveteen.
Kallaveden vesistä osa virtaa Vehmersalmen kautta Suvasveteen, joka puolestaan laskee Varisveteen ja edelleen Karvionkosken ja -kanavan kautta Kermajärveen.
Suvasveden lähivaluma-alue on järvi mukaan luettuna 1 214 km2, josta vettä on 28 %. Kallaveden (bifurkaatio) valuma-alueesta kuuluu Karvion ja Konnuksen keskivirtaamasuhteen mukaan Suvasveden alueeseen 4 720 km2.
Säännöstely
Suvasvesi on likimain Kallaveden tasossa, joten Kallaveden säännöstely vaikuttaa sen vedenkorkeuksiin ja virtaamiin. Lisätietoa Kallaveden tasosssa olevien järvien säännöstelystä löydät Kallaveden säännöstelysivulta.
Vedenkorkeus ja virtaama
Vedenkorkeuksia on mitattu Karvion yläasteikolla Varisvedellä vuodesta 1897 lähtien. Keskivedenkorkeus on ollut NN+81,50 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu on ollut 86 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+82,71 m (elokuussa 1899) ja alin NN+80,74 m (huhtikuussa 1902), joten äärivaihtelu on ollut 197 cm.
Lähtövirtaamia on Syken rekisterissä Karviosta vuodesta 1911 lähtien. On huomattava, että näissä ovat mukana Varisveteen laskevan Juojärven reitin (2 074 km2) vedet. Keskivirtaama on ollut 50 m3/s, keskiylivirtaama 96 m3/s ja keskialivirtaama 27 m3/s. Äärivirtaamat olivat 172 m3/s (kesäkuussa 1924) ja 9,4 m3/s (huhtikuussa 1942). Suvasveden laskennallinen lähtövirtaama Varisveteen on keskimäärin noin 37 m3/s.
Nykytila ja suojelu
Suvasvesi luokitellaan karuksi, kirkasvetiseksi ja vähähumuksiseksi järveksi, jonka veden viipymä on pitkä. Suvasveden ekologinen tila on pääasiassa pysynyt erinomaisena. Nykyisin hajakuormituksen epäedullinen vaikutus alueeseen on vähentynyt. Suvasveden lahtivedet ovat kuitenkin paikoitellen rehevöityneet.
Suvasveden saaristo on Pohjois-Savon erityiskohteeksi valittu Natura-alue selkävesilinnuston vuoksi. Lisäksi alue on luonnontilaisuutensa ja laajuutensa vuoksi Pohjois-Savon maakunnan arvokkaimpia vesistöjä.[3]
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Suvasvedellä on suuri kalataloudellinen merkitys ja siellä esiintyykin muun muassa ahven, hauki ja muikku. Näiden kannat ovat runsastuneet.
Suvasveden saaristoissa esiintyy muun muassa kuikka, kalasääski, kurki ja selkälokki. Uudistulokkaana on tavattu merimetsoa. Lisäksi alueen nisäkäslajistoon kuuluu muun muassa saukko.[4]
Suvasveden rannat ovat pääosin karuja ja kasvillisuusvyöhykkeet pienialaisia. Saaristojen alue koostuu neljästä erillisestä osasta, jotka yhdessä muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Saaristojen alueen kallioperä on graniittia ja migmatiittia. Moreeni on yleisin maalaji. Suvasveden alueella on paljon silokalliorantoja.
Kalliometsien runsaus suuria saaria lukuunottamatta, on leimaa antava piirre alueen metsäkasvillisuudesta. Suurin osa alueen metsistä on kanervatyyppisiä kuivia kankaita.[4]
Asutus ja vesistön käyttötavat
Suvasvesi on Pohjois-Savon parhaita lohikalavesiä ja lisäksi seutu on asutushistoriallisesti, sekä maisemaltaan kaunis ja merkittävä. Suvasveden eteläpää kuuluu Natura-alueeseen, joten asutusta siellä on vähän.
Vuosina 1895–1906 Suvasvedestä kanavoitiin Heinäveden reitti Kermajärvelle ja Joutenveteen ja siitä vuosina 1911–1916 Juojärvelle. Heinäveden reitillä oli suuri merkitys 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Vuoksen vesistön laajassa kanavaverkostossa. Heinäveden reitillä on pitkät perinteet myös matkustajaliikenteessä ja tukinuitossa. 1900-luvun alussa Heinäveden reittiä on mainostettu jopa ranskankielisin julistein. Teiden lisäännyttyä 1950-luvulla, reitti siirtyi kuljettamaan lähinnä turisteja. Nykyisin Heinäveden reitti on Suomen suosituimpia vesireittejä ainutlaatuisuutensa vuoksi ja se kuuluukin valtakunnallisesti suojeltuihin kulttuuriympäristöihin.[5]
Suvasveden alueesta voi nauttia monin eri tavoin, kuten opastetuilla melontaretkillä.
Tarut ja tositarinat
Muinainen Itämeri ulottui Suvasveden altaaseen mannerjäätikön perääntyessä. Suvasvesi kuroutui Itämerestä noin 9 500 vuotta siten Ancylus-vaiheen aikana.[6]
Suvasvesi ja Suvasveden Einesalo-saari on tunnettu kirjailija Martti Merenmaan työskentelypaikkana ja Einesalo esiintyy myös hänen tuotannossaan.[7]
Lähteet
- Suvasvesi-N passc.net Earth Impact Database (englanniksi)
- Moilanen, Jarmo: Suvasvesi North somerikko.net (englanniksi)
- Moilanen, Jarmo: Suvasvesi South somerikko.net (englanniksi)
Viitteet
- ↑ Arponen, Taneli: Suvasvedellä sittenkin kaksi törmäystä: paineaalto olisi laittanut Kuopion matalaksi 3.3.2016 Savon Sanomat
- ↑ Lötjönen, Veikko: Suvasveden Kukkarin syvänne kertoi itsestään, mutta vain harvat ymmärsivät sitä 30.4.1994 Savon Sanomat
- ↑ Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2010.
- ↑ 4,0 4,1 Suvasveden saaristot ympäristo.fi
- ↑ Heinäveden reitti fi.wikipedia.org
- ↑ Sisä-Suomen suurjärvi fi.wikipedia.org
- ↑ Suvasvesi fi.wikipedia.org
