Sääksjärvi (35.216.1.005)
Sääksjärvi on pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
-Noutiopaikka-ObsIMG-202408081429-66b4ac8d56b9c.png)
Järven erityispiirteet
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Vahva hauki- ja ahvenkanta. Järvestä saatu useita 10kg molemmin puolin olevia haukiyksilöitä. Myös ahvenet kasvavat suhteellisen suuriksi, joskin puolikiloiset ovat jo harvinaisia.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järvellä polttomoottorikielto. Sähköperämoottori sallittu.
=Tarut ja tositarinat
Matti Pitko 4.8.2021 7:12 Aamulehden 50 vuotta sitten -palstalla 2. elokuuta 2021 oli uutinen Kalevi Keihäsen Sääksjärveen Tampereella pudonneesta lentokoneesta.
Kerronpa omin sanoin tapahtumien kulusta, sillä olin tuossa koneessa mukana.
Muut olivat matkailukuningas Keihänen, Tapparan päämies Mikko J. Westerberg ja hänen rouvansa Kaino. Lentäjä oli Raimo Kunttu.
Oli lauantaipäivä, 31. heinäkuuta 1971. Olin menossa Vierumäelle tekemään juttua Tapparan jääkiekkojoukkueen kesäleiristä Tapparan vuosilehteen.
Tarkoitus oli mennä Mikko J. Westerbergin autolla, mutta viime hetkellä Mikko kertoi, että Kalevi Keihänen oli ostanut edellisenä päivänä tuliterän kuusipaikkaisen lentokoneen.
Niinpä lähdimme matkaan Keihäsen Sexavion-nimisellä koneella Härmälän lentokentältä.
Sexavion pystyi laskeutumaan sekä maalle että veteen, joten tunnin lennon jälkeen laskeuduimme Vierumäen urheiluopiston järvelle.
Mikko J. Westerberg oli vuokrannut helmikuussa 1970 Tapparan kiekkojoukkueen. Päävalmentaja oli Tapparan kasvatti Kalevi Numminen.
Keihänen aikoi ostaa kartanon Olimme Vierumäellä iltapäivän, ja illansuussa oli tarkoitus palata Tampereelle.
Keihänen oli hyvässä vauhdissa, ja hieman ennen lähtöä Vierumäeltä hän toivoi, että poikkeaisimme Sysmään, jossa oli myynnissä Ilolan kartano. Kalevi aikoi ostaa Ilolan.
En ilahtunut moisesta, sillä seuraavana päivänä oli mestaruussarjan ottelu Vaasan Palloseuraa vastaan. Pelasin silloin jalkapalloa Tampereen Ilves-Kissoissa. Ja kotona odottivat pieni poika ja vaimo.
Kalevi Keihänen kuvattuna kahdeksan vuotta lento-onnettomuuden jälkeen vuonna 1979. Kalevi Keihänen kuvattuna kahdeksan vuotta lento-onnettomuuden jälkeen vuonna 1979. Kuva: Timo Hämäläinen / Sanoman arkisto
Ilolassa oli menossa rapujuhlat. Illan kuluessa menimme lavatansseihin, joissa Keihänen hyppäsi lavalle ja huusi:
– Se kuka suutelee minua ensimmäisenä, voittaa matkan Mallorcalle!
Voittaja löytyi nopeasti.
Mikko J. ja Kalevi hoitelivat bisneksiään, ja pidin seuraa rouva Westerbergille. Viihdyin hänen seurassaan, sillä Kaino-rouva oli poikkeuksellisen viehättävä nainen.
Vihdoin aamu sarasti, ja Kuntun ohjaama lentokone nousi kohti Tamperetta.
Keihänen halusi viedä meidät Kihniöön hänen plantaasilleen, kunnes ennen Tamperetta pilotti ilmoitti, ettei polttoaine riitä Kihniöön asti. Hän päätti laskeutua Härmälään. Emme saaneet laskeutumislupaa sumun takia, joten Kunttu päätti laskeutua läheiseen Sääksjärveen.
Kuin maailma olisi räjähtänyt Samoihin aikoihin Tampereen pelastuslaitokselle tuli soittoja, että lentokone kaartelee matalalla.
Vilkuilin takapenkiltä sivuikkunasta ulos. Mikko Westerberg istui pilotin vieressä, hänen takanaan Keihänen ja Kaino Westerberg pilotin takana. Kone lähestyi Sääksjärven pintaa, ja sitten räsähti. Tuntui kun maailma olisi räjähtänyt ympärillämme. Kauhea tunne!
Kone törmäsi veteen ja kellahti katolleen. Veteen oli tultu pyörille. Vain kellukkeet pitivät koneen niin, ettemme sukeltaneet pohjaan.
Myöhemmin havaittiin, että raskas ankkuri oli lentänyt ylitsemme muutaman millin päästä.
Vesi nousi ja nousi… vedin viimeiset vedot ilmaa keuhkoihin. Vesi alkoi nousta… Muistan saaneeni turvavyön auki. Yritimme auttaa itseämme ja toisiamme, mutta ulos koneesta oli mahdoton päästä. Olimme kuin suljetussa pullossa.
Jalkani olivat ylöspäin ja pää kohti entistä kattoa. Vesi nousi ja nousi… vedin viimeiset vedot ilmaa keuhkoihin. Nyt tiedän, miltä tuntuu, kun happi loppuu. Ei siinä tunne kipua eikä elämä kulje filminauhana silmien edessä. Mieleeni tulivat vain pieni poikani ja rouvani.
Mutta sitten tapahtui ihme. Olin pinnalla, enkä tiedä vieläkään, miten se tapahtui.
Mikko J. Westerberg saatiin ulos ja viimeiseksi pelastettiin Mikon rouva ja Keihänen. Ratkaisevan avun antoi pilotti Raimo Kunttu entisenä poliisina.
Koneen rysähdys herätti Sääksjärven rantojen asukkaat, jotka tulivat muutamassa minuutissa veneineen apuun.
Pääsimme lämpimään saunaan, meille tuotiin kahvia ja pullaa. Saunan ikkunasta seurasimme, kun palokunta ja poliisi saapuivat ja tekivät työtään.
Olen iltarukouksissa kiitellyt niitä Sääksjärven kyläläisiä ja mökkiläisiä, jotka pelastivat meidät.
Johtaja epäili aaveeksi Seuraavana aamuna menin töihin Tampella-Tamrockiin. Konttorissa olisi voinut kuulla nuppineulan putoavan. Johtajamme Matti Kilpinen nipisti minua ja halusi tietää, olinko aave.
Mutta sinne Vaasan jalkapallopeliin en pystynyt lähtemään.
Tarinamme Kalevi Keihäsen, Mikko J. Westerbergin, Kalevi Nummisen ja Tapparan kanssa ei päättynyt tähän.
Tapparaa avustin jutuilla vuosia ja olin Westerbergin apuna silloin, kun Mikko J. ajoi 1990-luvun alussa poikansa Kimmon kanssa kilpaveneiden formulaluokassa.
Kalevi Keihänen vei suomalaiset lemmen, halvan viinan ja lämmön maailmaan. ”Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle”, lupasi mainos.
Keihänen, Irwin ja Hymy-lehti Keihäsen nousu sattui samaan ajanjaksoon kuin vennamolaisuus, Irwin Goodman ja Urpo Lahtisen Hymy-lehti.
Keihänen oli suuri suomalaisen matkailuimperiumin luoja. Hän oli aikaansa 30 vuotta edellä, kun hän hankki lentoyhtiölleen omat koneet, Härmän Jätkän ja Härmän Mimmin.
Kalevi Keihänen muunsi itsensä tanskalaisen Simon Spiesin tavoin keski-ikäiseksi hipiksi. Matkailukuninkaan virka-asuun kuuluivat pitkä tukka, uimahousut ja chinchillaturkki.
Hän oli Urpo Lahtisen ja Mikko J. Westerbergin kaveri.
Keihänen ja Lahtinen olivat kuin amerikkalainen unelma: sisulla ja pennittöminä miljonääreiksi.
Keihäsen ura käynnistyi 1954, kun hän vei kaksi bussilastillista urheiluhulluja Bernin EM-kilpailuihin. Parhaimmillaan Keihäsmatkojen matkalaisia palveli ulkomailla 200 hotellia.
Kalevi Keihänen aikoi rakentaa Kihniön Pyhäniemeen Kankarinjärven rannalle lomakylän keskieurooppalaisille. Toistakymmentä tilaa – maata noin 16 hehtaaria ja kolme kilometriä rantaviivaa – siirtyi Kalevin omistukseen, kelohonkia tilattiin Savukoskelta.
Keihänen ilmestyi 1980-luvun alussa jo sairaana miehenä Aamulehden Helsingin toimitukseemme. Istuimme Kalevin kanssa kahvilla monet kerrat.
Hän ei ollut katkera, vaikka hänet ajettiin konkurssiin, laitettiin linnaan ja omaisuus myytiin halvalla.
Myöhempien aikojen Keihäsmatkat-tv-sarjan Kalevissa ei ollut mitään muuta tuttua kuin nimi. Sarjaa esitettiin vuonna 2020.
