Konnevesi (14.711.1.001)

2 006 920 000 m³ <br />2,007 km³ <br />2 006 920 000 000 l <br />

645 294,44 m <br />

Järven tiedot

Keskustelut

Lisää/muokkaa

Järvi

• Nimi: Konnevesi
• Järvinumero: 14.711.1.001
• Vesistöalue: Konneveden lähialue (14.711)
• Päävesistö: Kymijoki (14)
• Ekologinen tila: erinomainen

Perustiedot

• Pinta-ala: 19 027,597 ha
• Syvyys: 57,12 m
• Keskisyvyys: 10,61 m
• Tilavuus: 2 006 920 000 m³2,007 km³ <br />2 006 920 000 000 l <br />
• Rantaviiva: 645,294 km645 294,44 m <br />
• Korkeustaso: 95,4 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Rautalampi (kunta), Konnevesi (kunta), Vesanto
• Maakunta: Keski-Suomen maakunta, Pohjois-Savon maakunta
• ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Vesistöennusteet

• Konnevesi (vesi.fi)

Järven keskustelusivu

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Valokuvat

Rappaatlahti

1. kesäkuu 2024 09:10

Erittäin paljon roskia (Orgaaninen jäte)

Lionsaari

2. elokuu 2025 18:13

Ei roskia

Rappaatlahti

19. toukokuu 2021 19:50

Paljon roskia (Orgaaninen jäte)

Rappaatlahti

10. kesäkuu 2022 20:00

Paljon roskia (Orgaaninen jäte)

Järven erityispiirteet

Konneveden pinta-ala on 190,3 km². Konneveden keskisyvyys on 10,6 metriä, suurin syvyys 57 metriä ja korkeustaso 95,4 metriä.

Konnevesi jakautuu kahteen toisistaan selvästi poikkeavaan osaan; Pohjois- ja Etelä-Konneveteen. Pohjois-Konneveden pinta-ala on noin 68,5 km², keskisyvyys on 7,5 metriä ja suurin syvyys on 44 metriä. Etelä-Konneveden pinta-ala on noin 122 km², keskisyvyys on 12,5 metriä ja suurin syvyys on 57 metriä.

Konnevesi purkautuu Kellanvirtaa pitkin Liesveteen. Keskivirtaama järven luusuassa Siikakoskessa on noin 48 m³/s. Konneveden pinnankorkeutta ei säännöstellä.

Pohjois-Konnevesi

Pohjois-Konnevesi on Rautalammin reitille tyypillinen pitkänomainen vähäsaarinen selkävesi. Mantereeseen siltayhteydessä olevien Närhinsaaren sekä Pohjois- ja Etelä-Konneveden rajalla olevien Pakarilansalon ja Timosensaaren lisäksi suurimpia saaria ovat Iso Palosaari, Iso-Runkkuu, Korppinen ja Honkasaari.

Pohjois-Konnevedestä on yhteys Neiturin kanavan kautta Keiteleeseen ja Kiesimän kanavan kautta Kiesimään.

Kallioperää hallitsevat karut ja happamat kivilajit, pääasiassa graniitti sekä kvartsiitti ja granodioriitti. Maaperä on suurelta osin pohja- ja pintamoreenia, josta mannerjäätikön sulamisvaiheessa on muodostunut kumpumoreeneita etenkin Kurjenjärven ympäristöön ja Vesannon kirkonkylän länsipuolelle. Kaava-alueeseen kuuluvien vesistöjen rantavyöhykkeellä on hyvin vähän kallioisia rantoja.

Pääosin ranta-alueet ovat metsäistä kivennäismaata tai puustoista, ojitettua suomaata. Yleisimmin metsät ovat tuoretta kangasta, kuivan kankaan harjumetsiä esiintyy lähinnä Pohjainveden ympäristössä. Viljelty peltoala on alueen vesimaisemassa harvinaista. Merkittävimmät rantavyöhykkeen peltoalat ovat Pohjainveden rannoilla.

Konnevesi sijaitsee eteläboreaalisella vyöhykkeellä ja kuuluu eliömaakuntajaossa Pohjois-Hämeen (PH) eliömaakuntaan. Maisemamaakuntajaossa alue on osa Itäisen Järvi-Suomen Keski-Suomen järviseutua. Konneveden kunta kuuluu Keski-Suomen seutukaava-alueeseen, Rautalammin ja Vesannon kunnat ovat osa Pohjois-Savon seutukaava-aluetta.

Etelä-Konnevesi

Etelä-Konnevesi on lukuisista saarista ja erillisistä syvänteistä koostuva rikkonainen järvi. Maisemallista vaihtelua luovat aavat selkävedet pikkusaarineen ja lähes mereisine kallioluotoineen sekä toisaalta useat suuret metsäiset saaret ja sokkeloiset vesialueet kapeine lahtineen ja salmineen.

Etelä-Konnevesi on lähes kaksi kertaa pohjoisosaa suurempi ja selvästi syvempi. Nämä seikat vaikuttavat myös harppauskerroksen sijaintiin. Etelä-Konnevedessä päällysveden vaikutusalueeseen kuuluu noin kaksi kolmannesta pohjan alasta. Suurimmat näkösyvyydet ovat Etelä-Konnevedellä olleet noin 6,5 m. Järven rannalla sijaitsee Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasema.

Nykytila ja suojelu

Konneveden eri osien erot näkyvät myös happitaloudessa. Etelä-Konneveden talvinen happipitoisuus on ollut tavallisesti koko vesimassassa yli 50 % kyllästysarvosta, mutta Pohjois-Konnevedellä happipitoisuus on koko vesikerroksessa alempi ja pohjan lähellä jo varsin heikko. Rehevöitymisen kannalta keskeisten ravinteiden pitoisuudet ovat Konnevedessä melko alhaiset. Kalankasvatuksen jätevesien aiheuttama lievä rehevöityminen näkyy järven itäosassa Konnekosken lähettyvillä.

Etelä‐Konnevesi saaristoineen ja manneralueineen muodostaa ekologisesti ja luonnonsuojelullisesti merkittävän yhtenäisen kokonaisuuden. Etelä‐Konneveden keskeisimmät osat kuuluvat valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja Natura 2000 -verkostoon. Lisäksi alueelle perustettiin vuonna 2014 Etelä-Konneveden kansallispuisto. Alueella sijaitsee myös vanhojen metsien suojelualueita ja valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita sekä muita suojelualueita. Alueella on valtion suojelutarkoituksiin varattua maata 1 527 ha.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Konnevesi on kalataloudellisesti arvokasta vesistöä. Siellä esiintyviä lajeja ovat hauki, taimen, muikku, siika, harjus, ahven, kuha, kiiski, made, kuore, särki, säyne, sorva, lahna, mutu, salakka, ruutana, kivennuoliainen, kymmenpiikki, kivisimppu ja härkäsimppu sekä istutettuja tai vaeltavia lajeja ankerias, lohi, kirjolohi, nieriä ja karppi. Vuonna 2008 Konneveden kalakannat olivat varsin hyvässä tilassa. Muikkuja on runsaasti, mikä heijastuu positiivisesti moniin muihinkin lajeihin. Ahventen keskikoko on ennätyksellisen korkea.

Aiheesta muualla

• Etelä-Konneveden kansallispuisto luontoon.fi
• Konnevesi–Kalaja–Niinivuori Natura 2000 -alue. ymparisto.fi