Pyhäjärvi (35.931.1.002)

56 770 400 m³ <br />0,0568 km³ <br />56 770 400 000 l <br />

50 780 m <br />0,302

Järven tiedot

Keskustelut

Lisää/muokkaa

Järvi

• Nimi: Pyhäjärvi
• Järvinumero: 35.931.1.002
• Vesistöalue: Pyhäjärven - Kuivajärven alue (35.931)
• Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
• Ekologinen tila: tyydyttävä

Perustiedot

• Pinta-ala: 2 285,2 ha
• Syvyys: 4,7 m
• Keskisyvyys: 2,48 m
• Tilavuus: 56 770 400 m³0,0568 km³ <br />56 770 400 000 l <br />
• Rantaviiva: 50,78 km50 780 m <br />
• Korkeustaso: 96,5 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Tammela
• Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
• ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Vesistöennusteet

• Pyhäjärvi (vesi.fi)

Järven keskustelusivu

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Valokuvat

Kaukolanharju

25. elokuu 2019 13:01

Kaukolanharjun näkötorni (KI 25.8.2019)

Havaintopaikka 2

26. heinäkuu 2021 12:26

Kaukolanharju

25. elokuu 2019 13:10

Näköala Kaukolanharjun näkötornista (KI ...

Manttaalin ranta

14. elokuu 2022 15:08

Onko tämä sinilevää?

Katso lisää kuvia

Järven erityispiirteet

Tammelan Pyhäjärvi on Kokemäenjoen sivujoen Loimijoen alkukohta Kanta-Hämeen maakunnassa. Järven pinta-ala on 22,8 km². Keskisyvyys on 2,5 metriä ja suurin syvyys 5 metriä. Mataluus johtaa herkästi sedimentin uudelleen sekoittumiseen eli resuspensioon.

Valuma-alueen pinta-ala on järvi mukaan lukien 696 km², josta vettä 10,5 %. Valtaosa tulovirtaamasta tulee lähes samassa tasossa olevasta Kuivajärvestä (8 km²), jonka valuma-alue on 524 km². Järven vesitilavuus on pinta-alaan nähden melko pieni, jolloin veden vaihtuvuus on kohtalaisen nopeaa.

Pyhäjärvessä on vain pieniä saaria. Karttaan Pyhäjärven ja Kuivajärven välille merkitty Saari oli aiemmin maantieteellisestikin saari (130 ha), mutta pohjoispuolinen Venesillanlahden kohdalla ollut vesiyhteys on suljettu (tai mahdollisesti vielä on kannaksen alittava siltarumpu) ja virtaus tapahtuu vain Saaren eteläpuolisen Saarensalmen kautta.

Pyhäjärvet

Useimmilla Suomen suurilla järvillä on niukasti kaimoja. Pyhäjärvi on poikkeus – yli 100 km² pinta-alan ylittää neljä Pyhäjärveä, sadan suurimman järvemme listalla niitä on kuusi.

Kesälahden eli Karjalan Pyhäjärvi on myös Suomen suurin naapurimaiden kanssa jaettu järvi, koska Venäjän puolella rajaa on 41 km² lisää tätä 'pyhää vettä'.

Pieniäkin toki mahtuu Suomen 38 Pyhäjärven joukkoon, vähäisimpänä Enontekiöllä, Ounasjoen latvoilla sijaitseva kolmihehtaarinen pikku pyhimys.

Vedenkorkeus ja virtaama

Pyhäjärven vedenkorkeutta on havainnoitu vuodesta 1926 alkaen. Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+ 96,63 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 76 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 97,66 m (toukokuussa 1932), alin N60+ 96,11 m (lokakuussa 1959), joten äärivaihtelu on ollut 179 cm.

Virtaamahavaintoja on Pyhäjärven luusuan alapuolelta Kuhalankoskesta vuodesta 1966 lähtien. Keskivirtaama on ollut 6,0 m³/s, keskiylivirtaama 18 m³/s ja keskialivirtaama 1,4 m³/s. Äärivirtaamat ovat olleet 35 m³/s (toukokuussa 1984) ja 0,2 m³/s (heinäkuussa 1975).

Jäähavainnot

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on ainoastaan Kuivajärven puolelta vuodesta 1926 alkaen. Varhaisin jäätyminen on ollut 20. lokakuuta vuonna 2002, myöhäisin 24. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 5. huhtikuuta 1990 ja 18. toukokuuta 1941.

Jäänpaksuushavaintoja on Kuivajärven puolelta vuodesta 1962 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 50 cm, koko jakson ennätyspaksuus 83 cm maaliskuulta 2003.

Nykytila ja suojelu

-Vaihtelevan runsaita sivilevien massaesiintymiä, jotka aiheuttavat ajoittain haittaa virkistyskäytölle. Myös piileviä alkukesällä runsaasti, voivat aiheuttaa pyydysten limoittumista.

-Ajoittaiset alusveden happikadot.

Veden sameus rajoittaa levien ja vesikasvien kasvua syvemmissä vesissä/ranta-alueilla.

Yleisluokka: tyydyttävä-välttävä
Raakavesiluokka: huono
Rehevyysluokka: runsasravinteinen (eutrofinen)
Virkistyskäyttöluokka: tyydyttävä
Kalavesiluokka: välttävä

Aiheesta muualla

• Tammelan Pyhäjärvi (ymparisto.fi)