Viestiketju:Keskustelu:Pirkanmaan maakunta/
Ehdotus: Vanajavesi (yhd.) Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen yhteiseksi maakuntajärveksi
Ehdotukseni mukaisesti siis Vanajavesi laitettaisiin yhteiseksi Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen maakuntajärveksi.
Tätä voisi perustella siten, että sen sijainti on keskeinen ja merkittävä, se sijaitsee Sydän-Hämeessä keskellä kulttuuri- ja kansallismaisemia. Lähellä sijaitsee vanha kulttuurikeskus Hämeenlinna. Lisäksi Vanajaveden ympärillä on merkittäviä vanhoja pitäjiä, joilla on moninainen historia. Esimerkiksi Sääksmäellä ja Hattulassa sijaitsevat Suomen keskiaikaisista kivikirkoista vanhimpien joukossa olevat kaksi kirkkoa. Lisäksi järven ympärillä on luonnollisesti merkittävä Vanajaveden laakso. Vanajanselän poikki kulkee luode-kaakko-suuntaisesti vedenalainen harjujakso, joka yhtyy pohjoisosassa Sääksmäellä Ridonmäen soraharjuun sekä Rapolan linnavuoreen ja eteläosassa puolestaan Ruskeenkärkeen ja Parolan harjujaksoon, joka jatkuu aina Ahveniston-Hattelmalan harjujen kautta Janakkalaan, Hakoisten linnavuoreen. Vanajavesi on myös luonnonkaunis kulttuurimaisemien luoja ja valtakunnallisesti merkittävä Sääksmäen silta luo kauniin maisemasiluetin järven ylle. Rapolanharjulta, Sääksmäeltä avautuu hieno länsinäkymä Vanajavedelle, joka on yksi maakunnan merkittävimpiä kulttuurimaisemia. Järvimaisemaa koskeva C.P. Hällströmin maalaus on tehty Hauhon Vermasvuoresta. Järvi on siis myös kulttuurillisesti erittäin merkittävä, jolla voisi perustella kyseistä valintaa. Järvi kuuluu kesällä Suomen järvimatkailureitteihin, ja Vanajavedellä on vuosikaudet liikennöinyt Suomen Hopealinja.
Järven laaksossa sijaitsee myös lukuisia vanhoja hämäläiskartanoita;
- Voipaalan kartano (Sääksmäki)
- Lahisten kartano (Sääksmäki)
- Niemen kartano (Kalvola)
- Vesunnin kartano (Hattula)
- Lepaan kartano (Hattula, Tyrväntö)
- Merven kartano (Hattula)
- Lusin kartano (Hattula)
- Ahlbackan kartano (Hattula)
- Suontaan kartano (Hattula)
- Katajiston kartano (Hämeenlinna, Aulanko)
Lisäksi järven kasvillisuus ja eläimistö on moninainen. Vanajaveden matalikoissa kasvaa isosorsimo, joka on viime vuosisadan tulokaskasvi. Se on levinnyt rajusti kustantaen järviruo'on elintilaa. Lisäksi kynäjalava on yksi koko maassa harvinaisesti tavattava puulaji, jota esiintyy Vanajanselän länsi- ja koillisrannoilla. Yksi esiintymispaikka on Kalvolan Jalavaniemi, toinen Sääksmäen Kariniemi. Kyseisellä puulla on luonnonsuojelun ansiosta vakaa tila Vanajaveden rannikoilla. Myös yleisempää puuta, tervaleppää esiintyy poikkeavan runsaslukuisena Vanajaveden rannoilla.
Järven linnusto ja eläimistö on myös varsin poikkeava moniin muihin järviin verrattuna. Alueella on pesinyt säännöllisesti harvinaisempia lajeja kuten harmaalokki, merilokki ja selkälokki. Lisäksi järvellä on melko säännöllisesti tavattu merikotkaa, merimetsoa ja räyskää. Lisäksi esiintyy melko usein satunnaisia muuttolintuja. Järven kalastoon kuuluu Suomen perinteisiä sisävesikaloja; kuhaa, lahnaa ja haukea. Lisäksi esimerkiksi Kärjenniemenselältä on saatu kirjolohia. Järveen on istutettu jonkin verran ankeriasta.
Löytyy siis monia hyviä perusteluja Vanajavedelle tämän kunniallisen tittelin saamiseksi, joten eiköhän se sen ole ansainnutkin?
