Ylisjärvi (24.043.1.001)

3 645 040 m³ <br />0,00365 km³ <br />3 645 040 000 l <br />

9 100 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Ylisjärvi
• Järvinumero: 24.043.1.001
• Vesistöalue: Ylisjärven alue (24.043)
• Päävesistö: Kiskonjoki - Perniönjoki (24)
• Ekologinen tila: välttävä

Perustiedot

• Pinta-ala: 175,19 ha
• Syvyys: 4,27 m
• Keskisyvyys: 2,08 m
• Tilavuus: 3 645 040 m³0,00365 km³ <br />3 645 040 000 l <br />
• Rantaviiva: 9,1 km9 100 m <br />
• Korkeustaso: 23,8 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Salo
• Maakunta: Varsinais-Suomen maakunta
• ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

23. marraskuu 2025 13:23 3,5 °C Tuoreskallio

23. marraskuu 2025 13:23 Osittain jäässä Tuoreskallio

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Ylisjärvi (24.043.1.001)/­Ylisjärvi

Näkymä pohjoiseen

Kaikki kuvat järveltä

Järven erityispiirteet

Ylisjärvi on tyypillinen lounaissuomalainen runsasravinteinen savi- ja hietamaiden järvi. Järven vesi on saven harmaamaa eikä näkösyvyyttä ole metriäkään.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kasvillisuus on rannoilla runsasta. Tyypillisiä rantojen ruovikoiden ilmaversoisia ovat osmankäämi, järviruoko, järvikaisla, kurjenmiekka, myrkkykeiso, terttualpi, rantakukka ja sarat mm viiltosara. Kelluslehtisistä ulpukka on tavallisin myös vitalajeja on muutamia. Tiettyinä vuosina levä- ja sinibakteeri (sinilevä) esiintymät ovat olleet runsaita.

Järven kalasto on runsas ja lajistoltaan tyypillistä rehevän järven kalastoa. Paljon särkikaloja mm särki, punakontti, lahna ja pasuri. Petokaloista ahven, kiiski, kuha ja hauki.

Keväisin järven matalissa ruovikkolahdissa kurnuttelee runsas sammakkokanta. Seassa myös muutama rupikonna. Kyykäärme, sisilisko ja vaskitsa ovat rannoilla tavattavia matelijoita.

Vesilinnustoa luonnehtivat muutamat pesivät telkät, sinisorsat ja tavit. Kesällä 2011 laulujoutsen liittyi järven pesimälinnustoon. Laulujoutsenpari sai viisi poikasta. Kesällä 2011 myös silkkiuikku pesii pitkästä aikaa järvellä. Lokkilinnuista kalatiira, nauru-, kala- ja harmaalokki kalastavat järvellä, pesintää ei tapahtune. Loppukesään ovat jo vuosikymmenten ajan kuuluneet useat harmaahaikaranuorukaiset, jotka viihtyvät järvellä juhannuksen tienoilta myöhäiseen syksyyn. Järven rantalinnuista mainittakoon monet satakielet sekä toinen mestarilaulaja kultarinta, joka asustelee ainakin järven kaakkoispäässä.

Piisami oli yli 10 v sitten järvelle tyyppillinen nisäkäs . Nykyisin piisamia ei enää järvellä näy. Viime talvena 2011 havaitsin saukon lumijälkiä lounaisosassa järveä.