Viestiketju:Keskustelu:Saarnijärvi (33.002.1.006)/
Lapinjoen ja Saarnijärven virkistyskäytön nykytila
Virkistyskäyttöä ei varsinaisesti ole. Jokainen voi yrittää keksiä jotakin ja kannattaa nauttia Saarnijärven lintulahdesta, joidenkin lintulajien esiintyminen on taantunut 1960 -luvulta lähtien vesialan pinennettyä kolmasosaan alkuperäisestä. Kalakanta on romahtanut. Keskuudessamme on vielä joku kalastaja kertomassa Saarnijärven kalavesistä. Museovirasto esti lintutornin rakentamisen. Talvella jäällemeno on hengenvaarallista, vesi on virrannut todennäköisesti alta pois jokeen vedenottamon padolle, jolloin jäät jäävät ohuiksi. Lähteiden paikat ovat sentään suurinpiirtein tiedossa. Hiihtämisestä voi nauttia entiseen tapaan. Luonnontilaisena Lapinjoki ei ole kohentunut johtuen Saarnijärven happamoittavasta vaikutuksesta, joka ei ole mihinkään katoamassa, Saarnijärven sanotaan olevan pohjaton, joten rikkipitoisia liejusavi- savikerrostumia riittää ja kun tidetään, että vedenpinnan vaihteluväli on neljä metriä ja toistuu vuosittain nykyisin syksyin keväin, ongelma on nykyisellään pysyvänlainen. Mikäli vedenpinnan lasku olisi jäänyt Raahe Oy:n lupaehtojen tasolle, puoli metriä vettä Saarnijärveen kauttaltaan, olisi vältytty happamoitumisen aiheuttamalta ympäristökatastrofilta, johon ei voitu edes puuttua, kun vedenpinnan laskua ei ole edes virallisesti tapahtunut, näkyy vain räjäytyksen jäljet Sammallahdessa. Museovirasto puhuu kuivatushankkeesta, asiantuntemusta tarvitaan nyt mielipiteiden sijaan. Vuosikymmeniä jatkunut happamoituminen olisi pitänyt voida estää. Narvijärven pohjapatoa koskeva KHO:n päätös olisi pitänyt viranomaisten taholta ulottaa Saarnijärveä koskevaksi. Saarnijärvellä ei ole ranta-asukkaita ei ensimmäistäkään vaatimassa ennallistamista, on vain lintuja ja tukehtuvia kaloja. Joku Sammallahden kävijä asettaa kysymyksiä saamatta vastauksia, rikkivedyn pistävä haju saattoi kuitenkin satunnaisen kävijän herättää tutkimaan ja kyselemään hieman pintaa syvemmältä, josko löytyisi jotakin selvitystä, ei mitään tutkimusta kaloista, vedestä tai mitä Saarnijärvelle on tapahtunut. No löytyy kasveista ja linnuista sekä vedenottamon padolla suoritetuista pohjaeläimistä tutkimuksia, no niin ja tietenkin vedenvirtauksista löytyy tarkat selvitykset, siinä kaikki. Ilmeisesti vesi on myyty Rauman seudun vedenhankintaan käytettäväksi, päättelee ja lähti seuraavaan Unescon maailmanperintökohteeseen. Ongelmaan ei ole tartuttu, yritystä ei ole puuttunut, on törmätty selityksiin, asia on jo hoidossa tai ei ole rahaa. Kaikki aloitteet ovat päätyneet vuosien varrella byrokratian rattaisiin. Paikkakuntalaisten tuska on ollut pohjatonta, on myös huomattu oman ja naapurien kaivojen tyhjenevän tasatahtia Saarnijärven kanssa ja kuinka kylän silmä sumenee vuosi vuoden perään kenenkään voimatta asialle mitään.
