Humaljärvi (81.061.1.014)
Humaljärvi on pieni järvi Suomenlahden rannikkoalue (81) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Humaljärvi (81.061.1.014)/Humaljärven länsipään uimaranta
9. kesäkuu 2013 14:36
Uimarannalla ei juuri palveluita (KI 9.6.2013)
Järven erityispiirteet
Sameavetinen järvi, entistä merenpohjaa. Ääriulottuvuudet noin 3,5 x 2,5 km. Kaksi saarta, muutamia luotoja tai pintaan ulottuvia kiviä.
Ympäröivä rantamaasto länsi- ja pohjoispuolla loivapiirteistä, pääosin peltoja, etelässä ja idässä metsäiset rannat kohoavat selvästi korkeammalle. Vastaavat muodot heijastuvat myös järven pinnan alla: Länsi- ja pohjoisrannat ovat matalia, itä- ja etelärannat jyrkempiä.
Läntisen kolmanneksen syvyys on enimmillään noin 4-5 metriä, järven keskiosan ja itäpään enimmillään noin 7-8 metriä.
Pinnankorkeutta säädellään lounaisnurkasta lähtevän lasku-uoma Ingelsån suulla olevalla pohjapadolla. Kyseisen puron alajuoksulta on otettu 1990-luvun alkupuolelta lähtien vettä puhdistettavaksi teollisuuden ja kunnan tarpeisiin.
Nykytila ja suojelu
Järven vedessä on loppukesästä tyypillisesti paljon levää, ja kaloihin tulee huono sivumaku.
Raakavedenoton vuoksi järvellä on voimassa lääninhallituksen 1990-luvun alussa määräämä polttomoottoreiden käyttökielto.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Länsi- ja pohjoisrannoilla on runsaasti viljelysmaita.
Järven länsipäässä sijaitseva Volsin vanhainkoti ja koillisreunalla sijaitseva Veklahti lienevät suurimmat yksittäiset järven vaikutuspiirissä sijaitsevat asuinkeskittymät.
Lisäksi rannoilla on runsaasti haja- ja loma-asutusta.
Tarut ja tositarinat
Järven länsipäässä sijaitsee Sigurdsin kartano, jonne seudun valkoiset joukot olivat kokoontuneet sisällissodan aikaan talvella 1917-1918. Nämä joukot perääntyivät punaisten hyökkäyksen tieltä jään yli itään, kuuleman mukaan noin 600 miestä ja 100 hevosta.
Porkkalan vuokrakauden aikainen Suomen ja Neuvostoliiton välinen raja kulki Humaljärven poikki 1944-1956. Järven länsipäässä Volsintiellä Sigurdsin kartanon kohdalla on tästä muistuttamassa valtioiden rajapyykit, joskin liikenneturvallisuussyistä todellista historiallista paikkaa etelämpänä.
