Suontee (yhd.)
Suontee on suuri järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä ja erinomainen.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Vesistöennusteet
Kuvat
Suontee (yhd.)/Leväsenselkä
Näkymä itään
Järven erityispiirteet
Suontee on noin 38 km pitkä järvi ja kuuluisa puhtaudestaan sekä kauneudestaan. Suontee on 34. suurin järvi ja pinta-alaltaan 149 km² sekä saaria siellä on 534 kpl. Suontee on kymijoen vesistön Sysmän reitin latvajärvi ja se jakautuu pohjois- ja eteläosaan. Suontee on suhteellisen matala, kirkasvetinen järvi Joutsan, Hirvensalmen ja Pertunmaan kuntien alueella. Järven suurimmat selät ovat Saposelkä, Kataatselkä, Hautoselkä, Kämpinselkä ja Kotkatselkä.
Suontee-järven pohjoisosa on matalaa ja rehevää, eteläosa karua ja saaristoista. Pohjois-Suonteen yläosa Häränniemi ja Saposelkä ovat lievästi reheviä ja ruskeavetisiä. Alempana, Kataatselkä, on karu ja kirkasvetinen. Kapean salmiosuuden jälkeen aukeaa Etelä-Suontee, joka on karu ja kirkasvetinen. Keski-Suomen maakuntaan kuuluu koko Suonteen pohjoisosa ja Etelä-Suonteen pinta-alasta hieman yli puolet. Suontee kuuluu Natura 2000 -kohteisiin.
Järveä ympäröivät loivapiirteiset rehevät metsäalueet sekä runsaasti kallioisia pikkusaaria. Rannat ovat huomattavassa määrin kallio-, lohkare- ja kivikkorantoja, mutta alavimmilla rannoilla on myös hiekkarantoja. Rajauksen metsät ovat vanhoja luonnontilaisia lehtipuuvaltaisia metsiä, jotka ovat tärkeitä mm. linnuston suojelussa.
Nykytila ja suojelu
Suonteen näytteenottopiste (3) sijaitsee Saponselällä, Leppäsaarien lounaispuolella. Pintaveden happitilanne on ollut hyvä, vuosittainen happipitoisuus on keskimäärin yli 9 mg/l. Kaatatselällä happitilanne on ollut hyvä myös pohjan läheisyydessä. Lahtialueilla on ollut lievää tai selvää hapen vajausta pohjan läheisyydessä. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan suurin osa Suonteesta kuuluu luokkaan erinomainen. Häränniemi-Saponselkä (Ylä-Suontee), jota kuormittaa alueen turvetuotanto, on luokassa hyvä.
Viimeisin vedenlaatu tutkimus näytteenottopisteessä 3 on tehty 21.3.2012 ja tekijänä oli Keski-Savon ELY. Sameus, kokonaisfosfori ja väriluku olivat erinomaiset. Näkösyvyys oli hyvä. Alusveden hapettomuutta esiintyi 7 metrissä. Myös Suonteen näytteenottopisteessä 2 Saposelällä on tehty vedenlaatu tutkimusta 29.8.2012 ja tekijänä oli Nabs Labs, Oulu.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Vesialueen kuikkakanta on Suomen tiheimpiä, ja matalat selät ovat erittäin tärkeitä linnuston levähdysalueita. Rajaukseen sisältyy myös muutamia lokkiluotoja, joilla pesii mm. yksittäisiä selkälokkipareja ja pieni kalatiirayhdyskunta. Pohjoisosassa sijaitseva Saposelkä kerää muuttoaikoina sulaan runsaasti vesilintuja. Lintuja voi parhaiten katsella Vallasjoen suulta venerannasta. Laulujoutsenia on parhaimmillaan laskettu 170. Saman verran on paikalla nähty sinisorsia, lisäksi 420 isokoskeloa ja 160 haapanaa. Lajistoa: vesilintuja, yölaulajia, rantakanoja, kahlaajia.
Asutus ja historiaa
Käyrässaari on yksi Suonteen lukuisista saarista ja se on ollut asutettu ainakin 1700-luvulta alkaen. Käyrässaaren tilan pihapiiri edustaa 1700- ja 1800-lukujen talonpoikaistilaa ja pihapiirissä sijaitsee runsaasti erilaisia rakennustyyppejä. Päärakennuksen tupa on 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta, mutta sitä on jatkettu perinteisellä tyylillä 1950-luvulla. Sulka- ja olkanurkilla salvotut hirsiset aitat ovat 1700-luvulta, myöhempi osa on ilmeisesti vuodelta 1799. Näiden lisäksi pihassa on navetta, yksittäisiä aittoja, 1700-luvulla rakennettu riihi, sauna, vaja ja edelleen käyttökunnossa oleva vanha paja esineistöineen.
Lähteet: Valtion ympäristöhallinto (Oiva -tietokanta), Joutsan seutukunta: Suonteen veneily (Piispalan nuorisokeskus), Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys.
