Kyyvesi (14.932.1.001)

570 008 000 m³ <br />0,57 km³ <br />570 008 000 000 l <br />

857 260 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Kyyvesi
• Järvinumero: 14.932.1.001
• Vesistöalue: Kyyveden lähialue (14.932)
• Päävesistö: Kymijoki (14)
• Ekologinen tila: tyydyttävä

Perustiedot

• Pinta-ala: 12 994,8 ha
• Syvyys: 35,25 m
• Keskisyvyys: 4,39 m
• Tilavuus: 570 008 000 m³0,57 km³ <br />570 008 000 000 l <br />
• Rantaviiva: 857,26 km857 260 m <br />
• Korkeustaso: 100,65 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Mikkeli, Pieksämäki, Kangasniemi
• Maakunta: Etelä-Savon maakunta
• ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Vesistöennusteet

• Kyyvesi (vesi.fi)

Kuvat

Kyyvesi (14.932.1.001)/­Rukkune

20. kesäkuu 2020 19:00

Runsaasti levää

Kaikki kuvat järveltä

Yleistä

Kyyvesi sijaitsee Mikkelin, Kangasniemen ja Pieksämäen kunnissa. Mikkelin puolella on Kyyveden eteläisin saaristoalue. Kyyveden pinta-ala on noin 129,95 km2 ja rantaviivan pituus on 857 km. Kyyjärven tilavuus on noin 570 milj. m3, keskisyvyys on 4,39 m ja sen suurin syvyys on 35,3 m. Kyyvesi kuuluu Mäntyharjun reitin latvavesiin. Sen valuma-alue on suoperäistä, mistä johtuu järven ruskea väri. Kyyveden pintaa laskettiin vuosina 1869 - 70 yhteensä 1,78 metriä, mikä näkyy rantaluhtien, somerikkojen ja pienten saarten runsautena ja vesialueen kivisyytenä.

Kyyveden valuma-alueen koko luusuan kohdalta tarkasteltuna on 1406 km2 ja järvisyys 16,8 %. Kyyveden luusuasta alkaa noin 400 metrin pituinen Rauhasalmi (salmikapeikko), jonka jälkeen uoma jatkuu suvantomaisena noin 1 km laskien Rauhajärveen. Rauhasalmen pudotuskorkeus on 0,5 metriä. Rauhajärvi taas purkaa vetensä Puulaan Läsäkosken kanavan kautta. Luusualla tarkoitetaan järvestä alkavan joen vuonomaista alkunielua eli joenniskaa.

Järven erityispiirteet

Keskinen osa Kyyvettä: Vesi on talvisin kirkasta ja kesäaikaan hieman sameaa. Vesi voi olla pohjanläheisessä kerroksessa ajoittain hyvinkin sameaa. Vesi on väriltään ruskeahkoa. Tyypiltään tämä osa järvestä on keskihumuksista. Varsinaisia happiongelmia järvessä ei ole havaittu, mutta ajoittain järven kaikissa syvännepaikoissa kerrostuneisuuskausien lopulla pohjanläheinen kerros on lähes hapeton. Rehevyystasoltaan alue on lievästi rehevän ja rehevän väliltä. Virkistyskäyttö- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan keskeisin osa Kyyvettä kuuluu luokkaan hyvä.

Pohjoiset lahtialueet: Itäinen lahtiosuus käsittää Kapustasalmesta pohjoiseen olevan Kyyveden osan. Seuranta-alueet ovat olleet Kurkisensaari, Hirviselkä ja Pohjalahti. Läntisen lahtiosuuden seurantakohteet ovat olleet Tervaskaarre ja Haapasaarenselkä. Yhteistä näille alueille on, että ne ovat tyypiltään lähinnä keskihumuksisia, selvästi reheviä alueita ja ne luokitellaan luokkaan tyydyttävä.

Eteläinen lahdeke: Seurantakohteena ovat olleet Koiraselkä ja lahden eteläosan Mustaselkä. Tyypiltään lahti on runsashumuksinen ja rehevyystasoltaan rehevä. Virkistyskäyttö- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu kuuluu luokkaan tyydyttävä. Pienet lahtialueet: Suovunselkä, joka on Kyyveden koillisin osa, kuuluu vedenlaatuluokituksessa luokkaan välttävä. Vesialue on rehevyystasoltaan erittäin rehevä. Vesi on väriltään voimakkaan ruskeaa ja on tyypiltään runsashumuksinen.

Kangasniemen alueen kapeat lahdekkeet: Seurantakohteet ovat olleet Tervaselällä, Niittulevässä ja Viikarinlahdella. Lahdet ovat matalia ja ruskeavetisiä. Tyypiltään ne ovat keskihumuksisia tai runsashumuksisia sekä rehevyystasoltaan reheviä. Käyttökelpoisuusluokituksessa lahdet kuuluvat luokkaan tyydyttävä. Kyyveden vedenlaatua on kuvattu tässä vuoden 1990-2006 välisen ajan vedenlaatutekijöiden mukaan. Seurantakohteena on ollut Haukivuoren Lietlahden edustalla oleva 32 m:n syvänne, joka on kuulunut valtakunnallisiin syvännehavaintopaikkoihin vuodesta 1974 lähtien ja kuuluu edelleen valtakunnalliseen hankkeeseen. Myös muita seuranta-alueena on: Poroselän 28 m:n syvänne ja Asemanrannan 4,3 m:n syvänne.

Nykytila ja suojelu

Poroselkä (140), jonka kokonaissyvyys on 28 metriä. Viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 2.4.2012 ja tekijänä Etelä-Savon ELY. Näkösyvyys oli erinomainen ja kokonaisfosfori oli hyvä. Hapen kyllästysaste 27 metrissä oli 10 %, joten alusvedessä on vakavia happiongelmia. Asemanranta, jonka kokonaissyvyys on 5,2 metriä. Näkösyvyys, väriluku ja kokonaisfosfori olivat hyvät. Lehtivihreä oli välttävä ja hapen kyllästysaste 3 metrissä oli 92 %.

Kyyveden eteläpuolella olevalla Koiraselällä, jonka kokonaissyvyys on 26 metriä, on ollut vuoden 2012 tuloksissa vakavia happiongelmia alusvedessä. Myös näkösyvyys ja lehtivihreä olivat tyydyttävät sekä väriluku oli välttävä. Kyyveden Juurikkaselällä oli myös viime vuoden 2012 tuloksissa happiongelmia alusvedessä.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kyyvedellä esiintyvät: ahven, kiiski, made, ruutana, särki, ankerias, kirjolohi, muikku, salakka, säyne, harjus, kivisimppu, mutu, siika, hauki, kuha, pasuri, sorva, järvitaimen, lahna, rapu, sulkava.

Kaikissa kalastusalueen tärkeimmissä järvissä on erittäin runsas ahven-, hauki- ja särkikanta. Vuosittaisten istutusten ja luontaisen lisääntymisen johdosta myös kuhakanta on Kyyvedessä runsas. Säynettä ja lahnaa alueella esiintyy runsaasti ja säyne kasvaa kookkaaksi. Lahna on osin kääpiöitynyttä. Taimenta (istutettu muutama 100/v) kalastusalueen järvissä tavataan “satunnaisesti”. Muikku- ja siikakannat Kyyvedessä on pääasiallisesti vaihtelevan vähäiset.

Istutuslajeina kalastusalueella on käytetty ainakin seuraavia kalalajeja, planktonsiika, järvitaimen ja kuha. Harjusta ja säynettä on myös istutettu 2000 –luvulla joitakin tuhansia kappaleita. Järvitaimenen viihtymistä Kyyvedellä vaikeuttaa taimenen luontainen pyrkiminen virtapaikkoihin, joita Kyyvedellä ei ole paljon. Tämä aiheuttaa taimenen kannan vähenemisen. Taimenen rinnalle on suunniteltu harmaanieriän istutuksia.

Rapu: Jokirapu on hävinnyt Kyyvedestä, mutta Kyyveden kalastusalueella esiintyy paikka paikoin täplärapua, eikä sillä ole kovinkaan suurta taloudellista merkitystä pyynnin kannalta. Täpläravuissa on esiintynyt rapuruttoa, mutta täplärapu kestää sen. Veden laadun perusteella Kyyveden kalastusalueen vedet soveltuvat ravulle.

Linnut: Vesilintukanta on Kyyvedellä vähäinen johtuen heinikkolahtien pesimäpaikkojen vähäisestä määrästä. Myös runsastunut joutsenkanta verottaa osaltaan muiden vesilintujen määrää.

Pienpedot: Pienpetoja alueella on varsin paljon. Minkki verottaa kalasaaliita jopa verkoista ja supi hävittää vesilintujen pesiä maalta. Pienpetojen pyydystämistä hoitavat metsästysseurat. Majavia Kyyvedellä on ja niitä metsästetään.

Aiheesta muualla

Kyyveden alueen kuvaus