Kuolimo (04.141.1.001)
Kuolimo on suuri järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on erinomainen.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Vesistöennusteet
Kuvat
Kuolimo (04.141.1.001)/Kärnäkosken linnoitus, Savitaipale
Kärnäkoski ja mylly
Järven erityispiirteet
Kuolimo sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa Savitaipaleen ja Suomenniemen kuntien alueella. Järven pinta-ala on 79,1 km²; Suomen järvien pinta-alatilastossa se on sijalla 56.
Kuolimon valuma-alueen ala järvi mukaan lukien on 864 km², josta vettä 23 %. Valuma-alueen suurin järvi on Korpijärvi, 31 km². Kuolimo on bifurkaatio; se laskee Saimaaseen kahta reittiä, Partakosken ja Kärnänkosken kautta, joissa molemmissa on komeat kosket. Kuolimolla on ikää noin 4 000 vuotta.
Järven suurimmat saaret ovat Lehtisensalo (311 ha), Suomensalo (178 ha), Lamposaari (126 ha) ja Paassalo (120 ha).
Kuolimo on itse asiassa suurin järvi, joka sijaitsee kokonaan Etelä-Karjalan alueella. Saimaa ulottuu myös Etelä-Savoon (ja Suur-Saimaa neljään maakuntaan), Kiteen Pyhäjärvestä melkoinen pala ja Simpeleenjärvestä pieni lahdenpohja ovat Venäjän puolella.
Vedenkorkeus ja virtaama
Kuolimon vedenkorkeushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuosilta 1931–1950 sekä vuodesta 1967 lähtien. Keskivedenkorkeus on tämän jakson aikana ollut N60+ 77,02 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut varsin pieni, vain 39 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 77,55 m (joulukuussa 1974) ja alin N60+ 76,66 m (elokuussa 1940), joten äärivaihtelu on ollut 89 cm.
Kuolimon menovirtaamahavaintoja on vuodesta 1971 lähtien. Keskivirtaama on ollut 6,9 m3/s, keskiylivirtaama 13,5 m3/s ja keskialivirtaama 3,2 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 27 m3/s (joulukuussa 1974) ja 1,14 m3/s (syyskuussa 2006).
Kuolimon rauhoituspiirit (Kala- ja riistahallinon julkaisusta 80/2006, s. 15)=Nykytila ja suojelu=
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
PRO KUOLIMO RY:N LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON EHDO-TUKSEEN KALASTUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA Kalastuslaki (286/1982) 34 § ja35 §
1. Saimaannieriän rauhoittaminen
Pro Kuolimo ry katsoo, että ministeriön esitys nieriän rauhoittamiseksi Vuoksen vesistöalueella on oikea toimenpide. Rauhoitus tulee saattaa voimaan mahdollisimman pian ja sen kestoksi suositte-lemme 6+6 vuotta. Ehdotamme, että rauhoitusaikaa voidaan tarkastella 6 vuoden kuluttua sen alka-misesta. Mikäli Pro Kuolimon ehdottama nieriä-tutkimus osoittaa, että kanta on elinkelpoinen, olo-suhteet ovat luonnolliselle lisääntymiselle otolliset ja nieriän Kuolimon kanta kestää kestävää kalas-tamista voidaan rauhoitusaika lopettaa. Vastaavasti mikäli rauhoittaminen sekä nieriätutkimuksessa syntyneiden toimenpiteiden vaikutukset eivät ole tehonneet, voidaan rauhoitusta jatkaa seuraavat 6 vuotta. Periaatteena on, että emokalat voivat sukukypsiksi tultuaan lisääntyä elämänsä aikana ainakin 2-3 kertaa
2. Saimaannieriän ja Kuolimon tutkimukset
Pro Kuolimo on lähestynyt 6.5.2013 ministeri Jari Koskista aloitteella, jossa todetaan nieriätutki-muksen välttämättömyys. Lähtökohtana on Saimaannieriän toimenpideohjelman 2006 suositukset. Olemme alustavasti olleet yhteydessä Helsingin yliopiston professori Sakari Kuikkaan, joka on anta-nut luvan käyttää suunnitelmien yhteydessä hänen ja yliopiston nimeä. Valmistelemamme ehdotus nieriä-tutkimusohjelmaksi sisältää myös kalastuksen valvontaan, tiedot-tamiseen ja ohjaukseen liittyviä toimia. Pro Kuolimo ry on 6.5.2013 lähestynyt ympäristöministeri Ville Niinistöä vastaavanlaisella Kuolimo-järveä koskevalla tutkimuksella. Toivomme molemmilta ministeriöiltä apua suunniteltujen tut-kimushankkeiden rahoituksen löytämiseksi.
3. Muiden lohikalojen vähimmäismitat
Järvitaimenen osalta 50 cm alamitta on riittämätön Vuoksen vesistöalueella. Jotta villit taimennaaraat ehtisivät saavuttaa sukukypsyyden, tulisi alamitta olla järvitaimenen osalta vähintään 55 cm ja mie-luummin 60 cm. Tuolloin myös tunnistettavuusongelma lohen ja taimenen välillä poistuisi.
4. Valvonnan tehostamisesta
Pro Kuolimo ry:n edustaja on osallistunut Kaakkois-Suomen kalastuksenvalvojien koulutukseen viime syksynä. Sen perusteella olemme arvioineet, että nykyisillä kalastuksenvalvojilla ei ole tarvittavia mahdollisuuksia valvoa tai puuttua väärinkäytöksiin silloin kun niitä tehdään tietoisesti. Paras tapa vaikuttaa ihmisten asenteisiin on julkisuus ja neuvontatyö sekä kouluissa tapahtuva ympä-ristökasvatus. Pro Kuolimo ry:n edustaja on osallistunut Savitaipaleen ala-asteen ja lukion ympäris-tökasvatukseen. Yhteistyön lisääntyminen on sisällytetty yhdistyksen nieriä- ja Kuolimo-tutkimusohjelmiin.
5. Kalastuksenohjaus
Pro Kuolimo ry pyrkii omalla toiminnallaan vaikuttamaan vapaa-ajan sekä ammattikalastuksesta päättäviin Kuolimon kalastusalueeseen sekä kalastamisesta päättäviin osakaskuntiin, että he ottavat kantaa ja neuvovat vapaa-ajan kalastajia toimimaan tavalla, joka ehkäisee ennalta nieriöiden tarttu-misen minkäänlaisiin pyydyksiin. Nieriällä on ominaisuus tarttua - muita kaloja helpommin - suustaan kiinni verkkoihin. Jos nieriä joutuu kalastetuksi syvännealueella syvästä vedestä, sen mahdollisuudet jäädä henkiin vapauttamisen jälkeen ovat pienet.
6. Rauhoitusalueiden laajentaminen sekä uusien alueiden perustaminen Kuolimolle
Pro Kuolimo ry esittää Kuolimon kalastusalueelle sekä kalastusosuuskunnille, että nykyistä Isoselän rauhoitusaluetta (600 ha) laajennetaan koska kalastus aivan rauhoitusalueen rajalla on lisääntynyt. Isoselän alueella kaikki kalastus on kielletty ympäri vuoden lukuun ottamatta jäällä tapahtuvaa mui-kun talvinuottausta. Samoin "ei-silmällä-pyytävän" muikkuloukun käyttö on sallittua. Lisäksi esitämme, että uusia rauhoitusalueita ehdotetaan kalastusosuuskunnille perustettavaksi Mo-rovanselän sekä Kirvesselän syvännealueille, joissa nieriän lisääntyminen on mahdollista ja joissa aikaisemmin on ollut rauhoitusalue. Kirvesselän alueen vedenlaatu on heikompaa kuin muualla Kuo-limolla ja se vaatii tulevan Kuolimo-tutkimuksen erityishuomiota sekä asukkaiden, kuntien ja Kaak-kois-Suomen ELY-keskuksen yhteisiä toimenpiteitä, jotta nieriälle voidaan palauttaa sen lisääntymi-sen edellytyksenä olevat elinolosuhteet. Pro Kuolimo esittää myös uudeksi suojelualueeksi Pylkönselkää.
7. Tavoitteena on kestävää kalastusta kestävä kalakanta, joka lisääntyy luonnonmukaisesti
Nieriän rauhoittaminen ja muiden lohikalojen vähimmäismitan nostaminen johtavat kaikkia sidos-ryhmiä tyydyttävään lopputulokseen. Toimenpiteet mahdollistavat nieriän luonnollinen lisääntymisen. Emokalat voivat lisääntyä sukukypsiksi tultuaan useamman kerran ja järvien kalaekosysteemin tasapaino palautuu ennalleen. Järvet tarvitsevat suuria petokaloja, jotka pitävät mm. muikun vuotuiset poikaskannat oikean suuruisina. Tavoitteena on luoda olosuhteet ja kalakannat, jotka kestävät kestävää kalastamista. Saalista riittää niin vapaa-ajan kalastajille kuin ammattikalastajillekin.
17.6.2013 Savitaipaleella
Seppo Pekasti Eero-J Ahonala
puheenjohtaja sihteeri
Pro Kuolimo ry Pro Kuolimo ry
