Mallos (14.927.1.002)

40 547 200 m³ <br />0,0405 km³ <br />40 547 200 000 l <br />

52 200 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Mallos
• Järvinumero: 14.927.1.002
• Vesistöalue: Malloksen valuma-alue (14.927)
• Päävesistö: Kymijoki (14)
• Ekologinen tila: erinomainen

Perustiedot

• Pinta-ala: 1 015,72 ha
• Syvyys: 12,4 m
• Keskisyvyys: 3,99 m
• Tilavuus: 40 547 200 m³0,0405 km³ <br />40 547 200 000 l <br />
• Rantaviiva: 52,2 km52 200 m <br />
• Korkeustaso: 102,4 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Kangasniemi
• Maakunta: Etelä-Savon maakunta
• ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Järven erityispiirteet

Järvi kuuluu Kangasniemen kuntaan ja Malloksen valuma-alueeseen. Lievästi tummavetinen Mallos laskee pohjoisesta Vuojakosken kautta Puulaveden itäosaan Vuojaselälle. Mallokseen laskee Tamaranjoki ja Haarajoki. Muita valuma-alueen pieniä virtavesiä on Sienipuro ja Pienijoki. Niiden pudotuskorkeus on 3,1 metriä ja pituus 900 metriä.

Tamaranjoen keskivaiheilla siihen yhdistyy Niemisenjoki. Malloksen kokonaissyvyys on 12 metriä. Seurantakohteena on ollut 10 m:n syvänne, Härkösaaresta lounaaseen. Syvänne on pohjaltaan pienialainen. Järvi on kirkasvetinen ja väriltään ajoittain ruskeaa. Järvi on tyypiltään keskihumuksinen. Happiongelmia ei ole järvessä esiintynyt. Seurantatiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan lievästi rehevä. Virkistyskäyttö luokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan hyvä. Luokitus on tehty syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon.

Nykytila ja suojelu

Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1992-93 ja 2000-01. Vuonna 2006 järvi kuului seurantahankkeeseen "Alueellinen yli 5 km2:n järvien havainnointi". Viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 7.9.2009 ja tekijänä Etelä-Savon ELY. Näkösyvyys, sameus, väriluku ja kokonaisfosfori olivat erinomaiset. Lehtivihreä oli hyvä ja happamuus (pH) oli 7,04.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan istutetaan vuosittain kuhaa 10000 kpl.

Lähteet: Valtion ympäristöhallinto (Oiva -tietokanta), Puulan kalastusalue: Käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2009-2013.