Lahnavesi (14.913.1.043)
Lahnavesi on keskikokoinen järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on erinomainen.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Vesistöennusteet
Kuvat
Vihannanselkä (Lahnavesi)
Järven erityispiirteet
Lahnavesi kuuluu Mäntyharjun kuntaan ja pieneltä osaltaan myös Pertunmaan kuntaan. Järven pinta-ala on 1310 ha ja sen valuma-alueena on Juolasveden-Lahnaveden alue. Lahnaveden valuma-alueen pinta-ala on 3594 km2 ja järvisyys 21 %. Lahnaveteen laskevat valuma-alueet jakautuvat kolmeen suurempaa valuma-alueeseen, joista yksi on Mäntyharjun pääreitti. Mäntyharjun reitti jatkuu Puulavedestä suurten koskialueitten, Kissa-, Tuhan-, Ripatin-, Puuskan- ja Kaivonnankoski, ja niiden välissä olevien suhteellisten pienien järvien kautta Lahnaveteen. Lahnavesi muodostaa Mäntyharjunreitin keskiosan keskusaltaan Mäntyharjun ja Pertunmaan kunnan alueella. Lisäksi Lahnaveteen laskee lännestä Volanjoen valuma-alue ja idästä Pyhäkosken valuma-alue.
Lahnavesi on kirkasvetinen ja vesi on väriltään vain hieman rusehtavaa. Järvi on tyypiltään niukkahumuksinen. Happitilanne järvessä on ollut hyvä. Seurantatiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan karu. Virkistyskäyttö luokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan erinomainen. Luokitus on tehty syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon.
Vesiyhteydet
Lahnavedeltä vedet jatkavat matkaansa Vihantasalmeen ja Vihantaselkään. Vihantaselältä voidaan jatkaa Miekankosken ja Tarhaveden kautta Neulansalmiin ja Juolasveteen. Vihantaselältä on vesiyhteys myös Pyhäkoskea myöten Pyhäveteen. Lahnaveden Karankalahdesta on vesiyhteys Myllylampeen, Juosolankoskeen, Hauta- ja Kilpilampeen, Volankoskeen, Saittalampeen ja lopuksi Peruveteen. Lahnaveden Hovinlahdelta pääsee suoran ja rännimäisen Kaivannonkosken kautta Tuusjärveen. Lisäksi Hartosenjoki laskee Savon Hartosesta Lahnaveteen. Sen valuma-alueen pinta-ala on 50 km2. Joen pudotuskorkeus on 5,0 m ja pituus 1700 metriä. Joen yläosassa on pohjapato ja uoma on perattu. Hartosenjoki on paikallisesti arvokas laaja-alainen kohde
Nykytila ja suojelu
Seurantakohteena on ollut 28 m:n syvänne Mannesaaren ja Vintinniemen välisen vesialueen keskellä. Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1994-95 ja 2004-05. Lahnaveden 065 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 31.8.2009 ja tekijänä Etelä-Savon ELY. Kokonaissyvyys tällä näytteenotto paikalla on 28 metriä. Näkösyvyys, sameus, väriluku ja kokonaisfosfori olivat erinomaiset. Lehtivihreä oli hyvä. Hapen kyllästysaste oli 1 ja 5 metrissä 90 %, mutta 10-27 metrissä oli välttävä sillä arvot vaihtelivat 43-48 % välillä. Alusvedessä esiintyy hapettomuutta.
Lahnaveden Hovinlahdessa ja Karankalahdessa vuosina 2010-2011 tehdyissä vedenlaatu tutkimus selvisi, että näkösyvyys, sameus ja kokonaisfosfori olivat erinomaiset. Karankalahden hapen kyllästysaste alusvedessä oli tyydyttävä.
Luonto ja lajisto
Lahnaveden Ruovikot ovat harvoja ja pienialaisia. Rantaviiva on kivinen ja usein kallioinen. Tervaleppämetsiä on mm. Mustapohjanlahdessa ja Hovinlahden rannoilla. Merkittävimpiä luontokohteita ovat Kurkivuoren lehto ja Lahnaniemen-Solissuon metsät. Rakentamatonta rantaviivaa on vähän. Rakentamattomia kohteita ovat mm. Lamposaari ja lähisaaret sekä Vintinniemi, Luuminniemi ja Ahvenlahden harjulta Säryksenlahteen ulottuva osuus.
Verkonlaskun yhteydessä lähellä Hovinlahtea juhannuksena 2013, tehtiin näköhavainto kuikka joukkueesta, joita oli arviolta 10-12.
Lähteet: Mäntyharjun luonto ja arvokkaat luontokohteet 2010, Etelä-Savon virtavesien kalataloudellinen kunnostusohjelma 2008, Valtion ympäristöhallinto.
