Juolasvesi - Sarkavesi (14.913.1.001)
Juolasvesi, Sarkavesi on keskikokoinen järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on erinomainen.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Vesistöennusteet
Kuvat
Juolasvesi - Sarkavesi (14.913.1.001)/Syvälahti
Näkymä Juolasvedelle
Juolasveden erityispiirteet
Juolasvesi muodostaa järviparin Sarkaveden kanssa ja ne kuuluvat Mäntyharjun kuntaan. Järvet ovat yhteydessä toisiinsa Virransalmen kautta. Järvien yhteinen pinta-ala on 2000 ha. Valuma-alueena on Juolasveden-Lahnaveden alue. Karu ja kirkasvetinen Juolasvesi liittyy pohjoisosassaan kapeiden salmien kautta Tarhaveteen.
Järvi on kirkasvetinen ja vesi on väriltään vain hieman rusehtavaa. Järvi on tyypiltään niukkahumuksinen. Happitilanne on ollut hyvä. Tutkimustiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan karu. Virkistyskäyttö- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan erinomainen. Luokitus on tehty syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon.
Nykytila ja suojelu
Tutkimusalueena on ollut 29 m:n syvänne itärannalla olevan saariryhmän (Lehtisaaret, Linnasaari, Varpusaari ja Saunasaaret) pohjoispuolella. Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1994-95 ja 2004-05. Juolasveden 070 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 12.10.2011 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Näkösyvyys, sameus, kokonaisfosfori ja väriluku olivat erinomaiset. Hapen kyllästysaste oli 1 ja 15 metrissä erinomainen/hyvä, mutta pohjalla oli vakavia happiongelmia.
Kalat, luonto ja lajistot
taimen. siika. muikku.hauki.ahven.
Monin paikoin vallitsevilla kalliorannoilla on korkeita jyrkänteitä ja laakeita silokalliorantoja sekä louhikkorantoja. Kuivat kankaat ovat vallitsevia. Poukamissa kasvillisuus on rehevämpää. Linnustossa on Järvi-Suomen selkävesien lajeja kuten kuikka, selkälokki ja telkkä. Alueella on useita arvokkaita luontokohteita, kuten vanha koivikko sekä kuivia lehtoja, jotka ovat valkoselkätikan suojelukohteita.
Juolasveden saaret
Maakunnallisesti arvokkaat Juolasveden saaret muodostuvat noin 20 pienestä ja keskikokoisesta saaresta Juolasveden Haapasaaren ympäristössä. Osa saarista on karuja kalliosaaria, osa melko reheviä metsäsaaria. Juolasveden saaret ovat maisemallisesti hyvin kauniita, pohjoiseteläsuuntaisia, kallioisia ja kitukasvuista männikköä kasvavia saaria. Puustossa on järeitä mäntyjä, harmaaleppää, katajaa, pihlajaa, paatsamaa, koivuja ja haapoja sekä joitakin lahopuita.
Lehtisensaarissa ja Vuohisaaressa kasvaa vanhaa koivuvaltaista sekametsää. Linnasaari on maisemallisesti hieno, korkea ja jyrkkäpiirteinen kallio- ja louhikkosaari. Pienessä Linnasaaressa on myös melontareitin rantautumispaikka. Useimmat saarista ovat säästyneet metsänhoitotoimilta ja suurin osa on luonnontilaisia.
Luonnontilaltaan arvokkaimpia saaria ovat itäiset Lehtisaaret, jonka puustoon kuuluu muun muassa järeitä mäntyjä, koivuja ja haapoja. Koivikon rehevässä kenttäkerroksessa esiintyy nuottaruoho, suomyrtti, ranta-alpi, metsäimarretta, lillukkaa, sananjalkaa ja kultapiiskua. Kallioraoissa tavataan kallioimarretta.
Saariston pikkuluodoilla pesii uhanalainen laji, muusta linnustosta tavattiin mm. kuikka, isokoskelo, telkkä, tukkasotka, rantasipi, pikkulepinkäinen, kalatiira ja silkkiuikku. Palokärki ruokailee lehtisaaressa.
Sarkaveden erityispiirteet
Pitkänomainen ja monin kohdin kapea Sarkavesi liittyy pohjoisessa Virransalmen kautta Juolasveteen ja päätyy etelässä Voikoskeen ja Vuohijärveen. Sarkaveden reittivesi on karu ja kirkasvetinen. Maisemallisesti mielenkiintoisen järven rantoja reunustavat korkeat ja jyrkät kalliotörmät. Haukkavuoren kymmenien metrien korkuisen jyrkänteeseen kuuluu ylikaltevia pintoja ja luolia. Sarkaveden etelä osissa on harjuhiekkaa ja moreenirantaa. Harjurannalla on monta arvokasta kohdetta kuten suoalue, siirtolohkareet ja rakentamaton ranta.
Sarkaveden itärannalla sijaitsevat, jyrkänteiset ja korkeat rantakalliot, rajautuvat suoraan Sarkaveteen ja erottuvat hyvin vesialueelta. Haukkavuoren jyhkeät länsiseinämät ja tyvellä oleva louhikko ovat kallioalueen maisemallisesti ja geomorfologisesti edustavin kohta. Sarkaveden länsirannalla kallioseinämät ovat voimakkaammin mannerjäätikön hiomia ja viistojyrkkiä. Kalliomaalauksia voi tavata lähellä Voikoskea Tukkiniemeä vastapäätä ja Haukkavuoren alueella.
Nykytila
Sarkaveden 071 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 31.8.2005 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Näytteenottopisteen kokonaissyvyys on 14 metriä, jossa näkösyvyys oli erinomainen. Myös kokonaisfosfori ja lehtivihreä olivat erinomaiset.
Lajistoa
Kosteikkokasvillissuutta esiintyy parilla paikalla. Kalliojyrkänteillä kasvaa varsin monipuolista kalliokasvillisuutta, lajistossa tummaraunioinen, karvakiviyrtti, karvakiviyrttiä, haurasloikkoa, ruotsinpitkäpalko, kissankello, mäkitervakko ja kalliokielo. Jyrkänteet toimivat linnusto pesimäympäristöinä kuten rautiainen, punakylkirastas, kuikka, selkälokki, telkkiä, koskeloita, kurki, metso, rantasipi, punarinta, metsäkirvinen ja laulurastas.
Säännöstely
Tarhavesi - Juolasvesi - Sarkavesi kuuluvat vesioikeuden lupapäätöksellä säännösteltyihin järvialtaisiin. Säännöstelyjen tavoitteena on tulvasuojelu, puunuitto, vesiliikenteen edistäminen, virkistyskäyttö, kalanviljely tai vesivoiman turvaaminen.
Lähteet: Mäntyharjun luonto ja arvokkaat luontokohteet 2010, Valtion ympäristöhallinto.
