Hirsijärvi (24.062.1.001)

19 408 000 m³ <br />0,0194 km³ <br />19 408 000 000 l <br />

43 910 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Hirsijärvi
• Järvinumero: 24.062.1.001
• Vesistöalue: Hirsijärven alue (24.062)
• Päävesistö: Kiskonjoki - Perniönjoki (24)
• Ekologinen tila: tyydyttävä

Perustiedot

• Pinta-ala: 528,95 ha
• Syvyys: 12,27 m
• Keskisyvyys: 3,67 m
• Tilavuus: 19 408 000 m³0,0194 km³ <br />19 408 000 000 l <br />
• Rantaviiva: 43,91 km43 910 m <br />
• Korkeustaso: 48,5 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Salo
• Maakunta: Varsinais-Suomen maakunta
• ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Vesistöennusteet

• Hirsijärvi (vesi.fi)

Kuvat

Hirsijärvi (24.062.1.001)/­Hirsijärvi

Näkymä lounaaseen

Kaikki kuvat järveltä

Nykytila ja suojelu

Hirsijärvi on pintavesityypiltään keskikokoinen humusjärvi, jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut melko paljon. Kokonaistyppipitoisuus on ollut talvisin selvästi suurempi kuin kesäisin, ja talvipitoisuuksissa voidaan havaita kasvua pitkällä aikavälillä Korkeasaaren havaintopaikassa. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut huomattavasti, mutta 2000-luvulla on mitattu myös pieniä pitoisuuksia.

Happipitoisuus on kesällä pintavedessä hyvä ja talvellakin kohtalainen. Runsaaseen levätuotantoon liittyvä hapen ylikyllästys näyttää vähentyneen pitkällä aikavälillä. Alusvedessä esiintyy hapen vajausta sekä kesällä että talvella, ja etenkin Pakosaaren havaintopaikalla hapenpuute on usein voimakasta ja happi loppuu välillä kokonaan.

Järven humuspitoisuus on vaihdellut melko paljon, mutta pitkällä aikavälillä on havaittavissa pientä kasvua kemiallisessa hapenkulutuksessa. Humuspitoisuus on talvella voimakkaampaa kuin kesällä samoin kuin veden sameuskin. Näkösyvyys on vaihdellut, mutta selvää muutossuuntaa ei ole osoitettavissa. Veden happamuutta kuvaava pH-arvo on ollut kesäisin huomattavasti korkeampi kuin talvella, mikä selittyy voimakkaalla levätuotannolla. Liuenneiden suolojen määrää ilmaiseva sähkönjohtavuus näyttää hieman laskeneen pitkällä aikavälillä ja on talvisin korkeampi kuin kesällä.

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 6.8.2013

• Hirsijärven Korkeasaaren vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2011
• 

• 

• 

• 

• 

• 

• Hirsijärven Pakosaaren vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2011
• 

• 

• 

• 

• 

• 

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 6.8.2013

Aiheesta muualla

• Hirsijärven vesienhoitoyhdistys ry