Ruutinlampi (23.061.1.004)
Ruutinlampi on melko pieni järvi Karjaanjoki (23) -päävesistössä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Järven erityispiirteet
Ruutinlampi sijaitsee Lohjan (ent. Nummi-Pusulan) Kaukelan kylässä. Lammen pinta-ala on noin 9 ha ja syvyys keskimäärin 1,2 m. Maksimisyvyys on 1,7 m. Lampeen ei tule puroja.
Nykytila ja suojelu
Lampea vaivaa rehevöityminen, erityisesti vesirutto, mutta myös ulpukka ja uistinvita. Runsas kasvimassa kuluttaa talvella järvestä hapen ja edistää lammen umpeenkasvua. Pohjassa on useita metrejä paksu sedimenttikerros, johon on kertynyt runsas ravinnevarasto.
Lammen tilaa on seurattu vuodesta 1986 alkaen sekä paikkakuntalaisten että Ympäristökeskusten toimesta ja siitä on käytettävissä runsaasti tutkimustietoa.
Vesikasveja pyritään poistamaan vuosittain n. 60 tonnia. Talvisin järveä hapetetaan, millä pyritään estämään ravinteiden siirtymistä pohjasedimentistä veteen ja säilyttämään kalakanta.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Lammessa esiintyviä kalalajeja ovat: ahven, hauki, karppi, ruutana ja suutari. Vuonna 2002 järvestä saatiin nuotalla 2,762 kg kokoinen ruutana ja se pääsi tuolloin Suomen ennätyskala-rekisteriin. Talvisin esiintyy hapen puutteesta johtuvia kalakuolemia.
Huhti-toukokuussa 3 päivänä 2008 suoritetussa linnustoselvityksessä havaittiin seuraavat lintulajit: haapana, harmaahaikara, laulujoutsen, metsäviklo, naurulokki, pajusirkku, punavarpunen, rantasipi, satakieli, sinisorsa, taivaanvuohi, tavi, telkkä, västäräkki.
2010-2011 havaittiin lammen lähellä olevan talon pihalla lintulajit: harakka, harmaapäätikka, hömötiainen, järripeippo, keltasirkku, kirjosieppo, kiuru, kottarainen, kuusitiainen, käpytikka, mustarastas, närhi, peippo, pikkuvarpunen, punarinta, punatulkku, räkättirastas, sepelkyyhky, sinitiainen, talitiainen, teeri, tikli, varis, varpushaukka, viherpeippo, vihervarpunen, västäräkki.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Lammen ympärillä on 5 vakituisia asuntoa ja 12 kesäasuntoa. Valuma-alueesta 1,23 km2 noin 1/3-osa on viljeltyä maata.
Lammella harrastetaan uimista ja kalastusta.
Lammen yhteisrantapaikkaa kunnostetaan virkistystarkoituksiin, kylän kokouspaikaksi ja lammella tehtävien hoito- ja tutkimustoimenpiteiden tukikohdaksi.
Tarut ja tositarinat
Kaskeajat tulivat Kaukelaan 1500-luvun alussa. Vuonna 1540 kylässä oli 6 maataloa. Ruutinlammen rannalle muodostui Rutila-niminen kylä, joka myöhemmin sulautui Kaukelaan. Järvellä on liotettu pellavaa 1940-luvun loppuun asti.
Aiheesta muualla
- Ruutinlammen hoito- ja suojeluyhdistys ry. Yhdistyksen sivuilla on runsaasti linkkejä järvien hoidosta.
