Mustialanlammi (35.935.1.001)

2 470 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Mustialanlammi
• Järvinumero: 35.935.1.001
• Vesistöalue: Kaukjärven valuma-alue (35.935)
• Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
• Ekologinen tila:

Perustiedot

• Pinta-ala: 22,72 ha
• Syvyys:
• Keskisyvyys:
• Tilavuus:
• Rantaviiva: 2,47 km2 470 m <br />
• Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Tammela
• Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
• ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Järven erityispiirteet

Runsasravinteinen eli eutrofinen järvi.

Veden sameus vähentää kasvillisuudelle ja leville sopivan vyöhykkeen pinta-alaa - rantojen kasvittuminen ei vakava ongelma. Riuskanojan allas vähentää järveen tulevaa kuormitusta. Pieni vesitilavuus nopeuttaa järven toipumista kuormituksen vähentämisen tai kunnostustoimenpiteiden jälkeen.

Nykytila ja suojelu

Maatalousmaan osuus valuma-alueesta korkea (ravinteet, kiintoaines). Peltomaiden savimaa melko eroosioherkkää, saven pieni raekoko hidastaa uudelleen laskeutumista. Veden nykyiset ravinnepitoisuudet korkeat.

Jatkuva alusveden hapettomuus ylläpitää fosforin liukenemista pohjasedimentistä vesimassaan. Keväisin ja syksyisin veden vajavaiset täyskierrot tuovat alusveteen liuenneita ravinteita päällysveteen ja levien saataville.

Hapeton kerros voi ulottua jopa 4 metriin. Pitkien jääpeitteisten kausien aikana hapettomuus voi aiheuttaa kalakuolemia.

Huomattavan suuria leväesiintymiä kesäisin. Leväpiikit voivat olla lähes täysin sinilevien aiheuttamia. Levämaksimeja esiintyy säännöllisesti.

Mustialanlammin synvänteeseen on vuonna 2004 toteutettu noin 3 hehtaarin alalle pohjasedimentin kipsauskäsittely. Käsittelyn tarkoituksena on estää sedimentin ravinteiden, kuten fosforin, liukeneminen veteen. Kipsimassan tarkoitus on sitoa veden sisältämää orgaanista ainesta pohjasedimenttiin.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Hauki, ahven, särki

Asutus ja vesistön käyttötavat

Virkistyskäyttöluokka: välttävä

Kalavesiluokka: huono

Raakavesiluokka: huono

Yleisluokka: välttävä

Suurin syvyys 15m, näkösyvyys keskimäärin 0,6m

Päiväkirja

29.8.2013

Mustialan saunan laiturilta nousi hopeisella lusikalla ensimmäisellä heitolla tällainen pieni, muutaman sadan gramman painoinen hauki (vaikka järvessä ei pitänyt haukia ollakaan?). Pikkuinen pääsi takaisin kasvamaan.

13.4.2014 klo 20:35

Mustialanlammista nousi 4,5 kg hauki. Leuto tuuli Etelästä, jäät lähteneet n. viikko sitten. Lusikalla selästä kiinni, parin metrin vedestä, pohjakasvuston joukosta.

Aiheesta muualla

http://www.tammelanjarvet.fi/LightNEasy.php?page=mustialanlammi

http://www.mvtt.fi/Vesitalous/arkisto/2008/32008/eilavarj.pdf