Ala-Kivijärvi (14.191.1.013)

43 882 700 m³ <br />0,0439 km³ <br />43 882 700 000 l <br />

72 080 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Ala-Kivijärvi
• Järvinumero: 14.191.1.013
• Vesistöalue: Touhtiaisen - Ala-Kivijärven alue (14.191)
• Päävesistö: Kymijoki (14)
• Ekologinen tila: erinomainen

Perustiedot

• Pinta-ala: 919,58 ha
• Syvyys: 18,96 m
• Keskisyvyys: 4,77 m
• Tilavuus: 43 882 700 m³0,0439 km³ <br />43 882 700 000 l <br />
• Rantaviiva: 72,08 km72 080 m <br />
• Korkeustaso: 75,1 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Luumäki
• Maakunta: Etelä-Karjalan maakunta
• ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Vesistöennusteet

• Ala-Kivijärvi (vesi.fi)

Kuvat

Ala-Kivijärvi (14.191.1.013)/­Ristinniemenlahti

Kaikki kuvat järveltä

Järven erityispiirteet

Ala-Kivijärvi on pieni järvi Luumäen kunnan alueella, joka on osa Valkealan reittiä (Väliväylä tai Kivijärven reitti). Ala-Kivijärvi on pääosin karua ja kirkasta vesialuetta, sen vedenlaatu onkin arvioitu hyväksi.

Ylä-Kivijärvestä (Kivijärvi) Huopaisenvirran kautta virtaa vesi Ala-Kivijärveen. Ala-Kivijärven kautta vesi jatkaa virtausta useiden järvien kautta Kymijokeen.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Ala-Kivijärven järvilinnusto on monipuolinen, pesivinä lajeina muun muassa kaakkuri, kuikka, joutsen, härkälintu, sääksi, selkälokki ja kalatiira.

Tarut ja tositarinat

Ala-Kivijärvi on osa Valkealan reittiä, jolla on pituutta Rutolaan 113 km[2] ja putouskorkeutta noin 19 metriä Kivijärvestä Kymijokeen. Reitin valuma-alue on pinta-alaltaan 1 250 km² ja järvien vesipinta-ala yli 130 km².

Uitossa väylää käytettiin ennen hyväksi yhdistämään Saimaan alue Kymijokeen. Väliväylän käyttö uittoon päättyi 1960-luvun alussa.

Nykyisin se on suosittu melontareitti, jossa Lappeenrannasta lähtevä vanhaa uittoreittiä seuraava melontareitti yhdistää Saimaan ja Kymijoen vesistöt Rutolassa. Tuolla on 700 metrin maakangas järvien välissä, joka täytyy ylitää kantamalla. Lisäksi Kannuskoskella väylässä on mylly sekä sähkövoimalaitos, jotka täytyy ohittaa kantamalla. Reitin kosket sijaitsevat Kannuskoskesta länteen, Kymenlaakson maakunnan puolella.