Armijärvi (35.237.1.002)
Armijärvi on pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Järven erityispiirteet
Järvi on tyypillinen pohjavesijärvi, jonka ranta on hyvin jyrkkärakenteinen. Vedenvaihtuvuus on heikkoa, mutta vesimäärää lisäävät pohjassa olevat lähteet. Järvestä kulkee putkiyhteys matalampana olevaan Lehijärveen. Alue kuuluu osana valtakunnallisesti arvokkaaseen Lehijärven kulttuurimaisemaan. Järvi sijaitsee Kalvolantien 130 (entinen kolmostie) varrella.
Nykytila ja suojelu
Järven suojelemiseksi perustettiin 1981 Armijärven suojeluyhdistys. Järven kala- ja rapukantojen joukkokuolema ja voimakkaat leväkukinnat herättivät kylän asukkaissa huolestuneisuutta, joten yhdistys perustettiin.
Järven tilaa seurattiin pitkään biologisin kokein. Kunnostustoimia on tehty useita vuosien varrella:
1985 veden kemiallinen käsittely alumiini- ja ferrosulfaattijauheilla. 1988 viemäriverkostojen rakentaminen järven ympärille ja kiinteistöjen liittäminen siihen. 1988 mattojenpesupaikkojen rakentaminen kuivalle maalle. 1990 alusveden pumppaus viemäriverkostoon. 1991 ja 1993 veden kemiallinen käsittely alumiini- ja ferrosulfaatilla. 1993 alusveden hapetus suihkuttamalla ilmaan 1994 roskakalan pyynti. 1995 veden kemiallinen käsittely nestemäisellä alumiinikloridilla. 1996-2008 roskakalan pyynti joka toinen vuosi ja pintaveden kierrättäminen.
Lisäksi muita toimenpiteitä on tehty, joihin lukeutuu esim. itseistutettuja petokalojen poikasia ja rantojen siistimistä.
Järvi on nykyisin hyvässä kunnossa. Syvänteiden happipitoisuuden vähäisyys on kuitenkin yhä ongelma varsinkin talvisin.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järven eläimistöön kuuluu mm. ahven, hauki, karppi, lahna ja rapu.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Nihattulan kylässä asutus järven ympärillä on nauhamaista Armijärventien varrella. Järvellä on yksi pieni yleinen uimaranta Mäntymäentien varrella.
Tarut ja tositarinat
1700-luvulla järven etelärannalle perustettiin pieni kylä, joka ilmeisesti poltettiin Isovihan aikoihin. 1800-luvulla asutus siirtyi järven länsirannalle. Tsaarin aikoihin järven itärannalle rakennettiin suuria kenttäleipomoita täyttämään kylään sijoittuneiden tuhansien venäläissotilaiden tarpeet.
Emil Aaltosen kenkätehdas sai alkunsa kylässä 1900-luvun alussa, mutta tuhoutui tulipalossa. Tehdas siirtyi tulipalon jälkeen Tampereelle.
