Punelia (23.053.1.008)

46 714 500 m³ <br />0,0467 km³ <br />46 714 500 000 l <br />

40 470 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Punelia
• Järvinumero: 23.053.1.008
• Vesistöalue: Sakaran - Punelian alue (23.053)
• Päävesistö: Karjaanjoki (23)
• Ekologinen tila: erinomainen

Perustiedot

• Pinta-ala: 826,36 ha
• Syvyys: 23,8 m
• Keskisyvyys: 5,65 m
• Tilavuus: 46 714 500 m³0,0467 km³ <br />46 714 500 000 l <br />
• Rantaviiva: 40,47 km40 470 m <br />
• Korkeustaso: 108,1 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Loppi
• Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
• ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Vesistöennusteet

• Punelia (vesi.fi)

Kuvat

Punelia (23.053.1.008)/­Marskin maja

3. heinäkuu 2021 15:10

Marskin sauna (KI 3.7.2021)

Kaikki kuvat järveltä

Järven erityispiirteet

Punelia on 680 hehtaarin kokoinen järvi Lopen kunnassa noin 12km länteen Lopen taajamasta. Järvellä on syvyyttä 14,5m. Järven valuma-alueeseen kuuluu pääasiassa metsää ja hieman peltoja lähivaluma-alueella. Järveen laskee mm. Kerityn järven vedet lännestä. Punelian vedet laskevat etelään Sakara järven kautta Hunsalanjokeen ja aina Karkkilan Pyhäjärveen.

Nykytila ja suojelu

Punelian vedenlaatua on tutkittu säännöllisesti 1970-luvulta lähtien. Järvi on kirkasvetinen ja vähähumuksinen. Tosin järven humuksen määrä vaihtelee usein, kuten myös veden happamuus vaihtelee. Järven happitilanne vaihtelee erinomaisesta tyydyttävään riippuen valumavesistä ja veden kerrostuneisuudesta. Levän määrä on pysynyt alhaisena.

Järvellä on huomattu lievää sisäistä kuormitusta, mutta suurempaa rehevöitymistä ei ole tapahtunut.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven ranta-alueilla on paljon haja-asutusta. Järvi soveltuu hyvin virkistyskäyttöön.

Järven vedenkorkeutta säädeltiin 1970-luvulta lähtien aina Päijännetunnelin valmistumiseen asti. Säännöstelyn syynä oli Helsingin seudun vedenhankinnan turvaaminen.

Aiheesta muualla

• Punelia (ymparisto.fi)