Suomunjärvi (04.962.1.001)

36 704 000 m³ <br />0,0367 km³ <br />36 704 000 000 l <br />

36 830 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Suomunjärvi
• Järvinumero: 04.962.1.001
• Vesistöalue: Suomunjärven alue (04.962)
• Päävesistö: Vuoksi (04)
• Ekologinen tila: erinomainen

Perustiedot

• Pinta-ala: 662,83 ha
• Syvyys: 23,6 m
• Keskisyvyys: 5,54 m
• Tilavuus: 36 704 000 m³0,0367 km³ <br />36 704 000 000 l <br />
• Rantaviiva: 36,83 km36 830 m <br />
• Korkeustaso: 152 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Lieksa
• Maakunta: Pohjois-Karjalan maakunta
• ELY-keskus: Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Järven erityispiirteet

Järvi sijaitsee Patvinsuon kansallispuiston alueella noin 40km Lieksasta kaakkoon. Järvi kuuluu Koitajoen valuma-alueeseen. Sillä on pinta-alaa noin 663 hehtaaria ja syvyyttä enimmillään 24m. Järvellä on rantaviivaa 36,8km, josta 24km on hiekkarantoja. Juurikin hiekkarannoista sekä kalaisuudesta järvi on tunnettu.

Nykytila ja suojelu

Järvi on karu eli vähäravinteinen vesistö, jonka vesi on kirkasta. Järven vesi on hieman hapanta ja lievää ruskean sävyä on nähtävissä.

Joensuun yliopiston Mekrijärven tutkimusasema tutkii järven kalastoa ja hydrologiaa säännöllisesti. Laajan tutkimuksen asema teki 1973-1978.

Järvi on yksi niistä kolmesta järvestä, jotka on valittu Pohjois-Karjalasta valtakunnalliseen vesistöseurantaan.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järvi on tyypiltään nuottaruoho-järvi.

Järvi on tunnettu kalaisuudestaan ja varsinkin rikkaasta muikkukannastaan. Muita kalalajeja ovat mm. siika ja säynävä. Kalaston kantoja on seurattu vuosittain.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven ympäristössä on asuttu 1600-luvulta lähtien, joskin nykyään kansallispuiston alueella ei ole asutusta. Järven ympärillä kulkee paljon retkeilyreittejä ja alueella on useita telttailualueita. Länsirannalla on Suomun luontotupa.