Paalijärvi (21.025.1.001)
Paalijärvi on pieni järvi Vantaa (21) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Paalijärvi (21.025.1.001)/Paalijärvi yleinen
Yksi allas syksyn 2014 kunnossa
Järven erityispiirteet
Paalijärvi sijaitsee Riihimäellä noin 4km lounaaseen kaupungista. Järven pinta-ala on 84 ha, keskisyvyys 1,6m ja suurin syvyys 2,2m. Järven valuma-alueen koko on 16,5 km², josta peltojen osuus on 10,6% ja järvisyys 5,6%. Pääosin valuma-alue on metsäistä ja soista maastoa. Keskimääräinen viipymä, aika jossa vesi vaihtuu, on 110 päivää.
Järvi on saostusallas lähialueen soiden valumavesille. Järveen virtaa Välijoki viereisestä Vähäjärvestä ja järvestä laskee Paalijoki. Paalijoki laskee Hyvinkäälle yhtyen lopulta Vantaanjokeen.
Nykytila ja suojelu
Paalijärvi on rehevöitynyt luonnostaan ja valuma-alueella harjoitettava maatalous kuormittaa järveä lisää. Järven vesi on tummanväristä ja sisältää runsaasti ravinteita. Järven pH on 6,5-7,0 eli järvi on hieman hapan. Näkösyvyys on keskimäärin 0,83m. Järven happitilanne on tyydyttävä. Talvisin esiintyy usein happivajetta ja vuonna 2003 happi loppui, jolloin esiintyi kalojen joukkokuolemia. Sinileväkukintoja on lähes joka kesä.
Järven tila on vaihdellut huomattavasti vuosien varrella. Vuonna 2006 vedenlaatu oli seurantavuosista parhaimpia, kun 2012 vedenlaatu oli heikentynyt huomattavasti aiemmasta. Järveen kohdistuu lähialueen ojitetuista soista luontaista kuormistusta ja maataloudesta järveen pääsee fosforia, joka edistää rehevöitymistä.
Järvellä on suoritettu vesikasvillisuuden niittämistä 1980-luvulta lähtien ja vuonna 1998 järven pohjaa ruopattiin. Järvellä suoritettiin sedimenttitutkimuksia vuonna 2003 osana Kanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen eli JÄRKI-hanketta. Koska järvi on hyvin matala, oli tuloksissa huomattavaa vaihtelua johtuen mataluuden aiheuttamasta sekoittumisesta. Tutkimuksessa todettiin kuitenkin, että järvi on ollut rehevä jo pitkään.
Järven kunnosta huolestuneet asukkaat perustivat Paalijärven vesiensuojeluyhdistyksen vuonna 1978.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Paalijärven alueella on ominaista kaislatyypit ja osmankäämi-ratamosarpio-tyyppien kasvit. Järven luontainen rehevyys, ulkoiset ravinnekuormitukset ja järvne mataluus ovat mahdollistaneet laajat ja monipuoliset vesikasvikasvustot. Hallitsevat lajit ovat ilmaversoiset ja kelluslehtiset lajit, kuten järviruoko. Muita lajeja ovat mm. leveäosmankäämi, järvikaisla, uistinvita ja ulpukka. Järven kasvillisuutta kartoitettiin vuonna 2001.
Järvi on paikallisesti arvokas levähdys- ja ruokailupaikka varsinkin muutonajan linnustolle. Osa järvellä pesivistä lintulajeista on mainittu lintudirektiivissä eli kyseisten lajien elinoloja ei saa heikentää. Tavattuja lajeja ovat mm. kalatiira, naurulokki, pikkulokki, nokikana, telkkä, sinisorsa ja tavi. Varsinkin järven länsi- ja pohjoisrannat sekä Paalijoen suisto ovat tärkeitä alueita linnustolle.
Järven kalasto on pieni, johtuen järven pienestä koosta ja mataluudesta. Järvi soveltuu kuitenkin virkistyskalastukseen. Järvessä elää mm. hauki, lahna, ruutana, karppi, särki ja ahven. Järveen on istutettu haukia, karppeja, suutareja ja lahnoja vuodesta 1972 lähtien.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven pinnankorkeutta laskettiin 1930-luvulla, jonka seurauksena veden määrä järvessä väheni jopa 25%. Pinnan alentamisella pyrittiin parantamaan ranta-alueilla sijainneiden viljelymaiden kosteusoloja keväisin ja syksyisin. Pintaa alennettiin uudestaan vuonna 1041 0,58m peltojen kuivatustilan parantamiseksi.
Riihimäen kaupungilla on järven rannalla uimaranta. Uimarannan läheisyydessä etelärannalla on lintutorni, laavu ja järven ympärillä kiertelee luontopolku. Paikalliset ovat sopineet moottoriveneiden käyttökiellosta järvellä.
