Nerosjärvi (35.783.1.001)

34 766 400 m³ <br />0,0348 km³ <br />34 766 400 000 l <br />

65 950 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Nerosjärvi
• Järvinumero: 35.783.1.001
• Vesistöalue: Nerosjärven alue (35.783)
• Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
• Ekologinen tila: hyvä

Perustiedot

• Pinta-ala: 779,66 ha
• Syvyys: 20,54 m
• Keskisyvyys: 4,46 m
• Tilavuus: 34 766 400 m³0,0348 km³ <br />34 766 400 000 l <br />
• Rantaviiva: 65,95 km65 950 m <br />
• Korkeustaso: 93,5 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Hämeenlinna
• Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
• ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Vesistöennusteet

• Nerosjärvi (vesi.fi)

Järven erityispiirteet

Nerosjärvi sijaitsee Hämeenlinnassa ja Padasjoella. Suurimmalta osin se on Hämeenlinnan puolella Lammilla. Järvi kuuluu Kokemäenjoen vesistön Hauhon reittiin.

Järvi on pinta-alaltaan 7,8 km², sillä on rantaviivaa noin 66 kilometriä, keskisyvyyttä noin 4,5 metriä ja sen suurin syvyys on 20,5 metriä.

Nykytila ja suojelu

Nerosjärvi on lievästi rehevä ja humuspitoinen, sen itäosassa oleva syvänne kärsii loppukesällä hapenvajauksesta ja joskus hapenpuutteesta. Muuten järven ekologinen tila on hyvä.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Nerosjärvellä elää runsaasti eri kala- ja lintulajeja. Kalalajeista järvellä esiintyy ainakin ahven, taimen, muikku, lahna, siika, hauki ja kuha. Vesilintuja taas elää paljon matalissa ja runsaskasvustoisissa vesissä sekä useissa saarissa ja karikoilla. Linnustoon kuuluvat etenkin sorsa- uikku- ja lokkilinnut sekä kalatiira ja harvinainen ruisrääkkä.

Nerosjärven vesikasvillisuus on runsasta paitsi pehmeäpohjaisissa lahdissa, niin myös kovapohjaisilla, aallokolta suojattomilla alueilla. Suurimmaksi osaksi järven vesikasvillisuus koostuu karujen humusvesien peruslajistosta, mutta rehevöitymisen ja luontaisen ravinteisuuden takia matalissa lahdissa kasvaa myös runsasravinteisuutta ilmentäviä vesikasvilajeja, kuten vesiruttoa, kurjenmiekkaa ja kiehkuraärviää. Keskikesällä laajoilla matalilla vesialueilla on yleensä paljon valkoisia lumpeen ja järvisätkimen kukkia. Matalassa vedessä kasvavat muun muassa myrkkykeiso, ruokohelpi, viiltosara, vehka, jokileinikki ja ojasorsimo. Kelluslehtisvyöhykkeessä puolestaan kasvavat esimerkiksi uistinvita, ruskoärviä, vesikuusi ja ahvenvita.

Aiheesta muualla

• Nerosjärvi (ymparisto.fi)

Wikipedia. Nerosjärvi. Internet-sivu. Luettu 12.6.2014. [1]