Pannujärvi (35.793.1.002)
Pannujärvi on pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Järven erityispiirteet
Pannujärvi sijaitsee Hämeenlinnassa noin 2,5km Tuuloksen taajamasta lounaaseen. Järvellä on pinta-alaa 36ha ja syvyyttä enimmillään 12m. Järven valuma-alue on kooltaan 2,04km² ja keskimääräinen veden viipymä on noin 1,2 vuotta. Veden vaihtuminen tapahtuu ilmeisesti pääasiassa pohjaveden kautta. Järvi laskee itään pieneen Kuivalammeen ja sitä kautta Suolijärveen. On tosin arveltu ettei vesi pääse virtaamaan Suolijärveen asti.
Järvi sijaitsee harjumaastossa ja kokonaan pohjavesialueella.
Nykytila ja suojelu
Järven tilaa on tutkittu useita kertoja Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Lammin biologisen aseman toimesta. Lisäksi Hämeenlinnan kaupungin ympäristöpalvelut ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ovat ottaneet vesistönäytteitä.
Veden hidas vaihtuminen vaikuttaa muun muassa siihen, että happitilanne on alusvesissä heikko. Heikko happitilanne pohjassa lisää sisäistä kuormitusta. Vuoden 2011 mittauksissa huomattiin, että 4m syvyydessä happipitoisuus oli vain 5% ja 6m jälkeen lähellä 0%. Tällöin hapetonta osuutta oli kuuden metrin verran pohjasta katsottuna.
On arveltu, että järvi on ollut aikoinaan karu ja sen vesi kirkasta. Valuma-alueella tehdyt soiden ojitukset ja maanmuokaukset ovat kuormittaneet järveä ja huonontaneet veden laatua voimakkaasti. Vesi on nykyään hyvin ruskean väristä ja lievästi sameaa. Näkösyvyys on vaihdellut 1m ja 1,5m välillä.
Järvi on tyypitelty pieneksi humusjärveksi, jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Järven tila on vaihdellut huomattavasti vallitsevien sääolojen mukaan. Runsaat sateet ovat voineet lisätä järveen kohdistuvaa ravinnekuormitusta. Tila heikentyi erityisesti vuonna 2011 tehtyjen maanmuokkaustoimien seurauksena.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Vuoden 2011 lopulla suoritettu hoitokalastus osoitti, että jo kolmen metrin syvyydessä kalojen määrä väheni voimakkaasti. Tämä on suorassa yhteydessä veden happimäärän kanssa. Järvellä on koekalastuksessa saatu saaliiksi suurimmaksi osaksi särkikaloja. Runsaimmat lajit olivat särki ja ahven. Järvellä on löydetty ajoittain kuolleita kaloja heikon happitilanteen vuoksi.
Järveen laskevien ojien suilla kasvaa laajat ulpukkakasvustot. Pohjoisosassa on myös laajat kasvustot uistinvitaa ja pullosaraa ulpukan ohella. Järvi voidaan luokitella nuottaruohojärveksi.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven virkistyskäyttöä saattaa haitata ajoittain suuret limaleväkukinnot.
