Iso-Kukkanen (14.163.1.001)
Iso-Kukkanen on pieni järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Iso-Kukkanen (14.163.1.001)/Villähteen Kukkasen uimaranta
15. elokuu 2017 11:29
Villähteen Kukkasen uimaranta (KI 15.8.2017)
Järven erityispiirteet
Iso-Kukkanen sijaitsee Päijät-Hämeessä Nastolan taajaman pohjoispuolella. Järvi on jaettu kolmeen erilliseen järveen: Iso-Kukkaseen, Pikku-Kukkaseen ja Villähteen Kukkaseen. Villähteen Kukkaseen laskee Kukkasjoki Alvojärvestä. V-K puolestaan on yhteydessä Pikku-Kukkaseen Turpeensalmen kautta ja Pikku-Kukkanen puolestaan on Karhusillantien alittavan siltarummun kautta yhteydessä Iso-Kukkaseen.
Iso-Kukkasen pinta-ala on 2,52km² ja sen valuma-alueen koko on 96,35km². Syvin kohta on 34m. Pikku-Kukkasen pinta-ala on 1,17km² ja valuma-alue on kooltaan 83,62km². Syvin kohta on noin 9m. Villähteen Kukkasen pinta-ala on 0,36km² ja sen valuma-alue on kooltaan 75,54km². Syvin kohta on noin 5m.
Nykytila ja suojelu
Iso-Kukkanen on arvioitu karuksi tai lievästi reheväksi järveksi. Kokonaisfosforin perusteella järvi on karu: kokonaisfosforipitoisuus on tavallisesti noin 10µg/l tasolla ja suurin yksittäinen oli vuonna -91 jolloin arvo oli noin 25µg/l. Kokonaistyppipitoisuuden osalta järvi voisi olla lievästi rehevä, kun alusveden pitoisuus on 500-700µg/l. Happitilanne on pysynyt hyvänä talvisinkin alusvedessä eikä alle 40% kyllästysasteen arvoja ole juurikaan mitattu. Näkösyvyys on vaihdellut 2,5m ja 5m välillä.
Pikku-Kukkanen on arvioitu lievästi reheväksi vesistöksi. Iso-Kukkasesta poiketen Pikku-Kukkasessa kokonaisfosforin ja -typen pitoisuudet ovat vaihdelleet huomattavasti kahden vuosikymmenen ajan kestäneiden mittausten aikana (1980-2004). Suurin alusveden kokonaisfosforipitoisuus mitattiin vuonna -81, jolloin se oli 33µg/l. Pienin arvo vastaavasti on ollut 15µg/l tasolla. Myös päällysveden fosforipitoisuudessa on esiintynyt huomattavaa vaihtelua (7-26µg/l). Kokonaistypen osalta suurin pitoisuus mitattiin vuonna 2004, jolloin se oli 1100µg/l. Pienin arvo mitattiin vuosina -80 ja -91, jolloin se oli noin 450µg/l. Päällysveden kokonaistyppipitoisuus ei vaihdellut huomattavasti.
Pikku-Kukkasen alusveden happitilanne on ollut huono lähes koko mittausjakson aikana (1980-2004). Hapen kyllästysaste on hätyytellyt kesäisin 0% tuntumaa, lukuunottamatta vuoden -84 tulosta (30%). Päällysveden hapen kyllästysaste on kesäisin ollut 90-100% paitsi vuonna 2004, jolloin se oli hieman yli 60%. Talvisin on alusveden happitilanne ollut hieman parempi kuin kesäisin. Päällysveden hapen kyllästysaste puolestaan on ollut heikompi kuin kesäisin. Pikku-Kukkasen näkösyvyys on vaihdellut 1,5m ja 2,7m välillä.
Villähteen Kukkanen on arvioitu reheväksi vesistöksi. Sen kokonaisfosforin pitoisuus on ollut 20-30µg/l tasolla koko vesimassassa. Suurimmat poikkeukset olivat vuonna 1990, jolloin alusvedessä pitoisuus oli 45µg/l, ja vuonna -84, jolloin pitoisuus päällysvedessä oli 34µg/l. Selkeää muutosta pitkällä ajalla ei ole fosforin suhteen nähtävissä. Kokonaistypen osalta pitoisuudet ovat vaihdelleet 350µg/l ja 700µg/l välillä. Typen määrä on ollut päällys- ja alusvedessä samalla tasolla mittauksissa.
Villähteen Kukkasen happitilanne on vaihdellut huomattavasti niin kesäisin että talvisin, mutta suoranaista happikatoa ei ole esiintynyt. Talvella vuosina -96 ja -03 hapen kyllästysaste oli alusvedessä alle 5%, mutta muuten kyllästysaste on vaihdellut 40% tietämissä. Päällysveden hapen kyllästysaste on pysynyt 80% tasolla (50% talvella -03). Näkösyvyys on vaihdellut 1,5m ja 2,6m välillä.
Käyttökelpoisuusluokitukselta Iso-Kukkasen on erinomaisen tasolla. Sekä Pikku-Kukkanen että Villähteen Kukkanen on arvioitu käyttökelpoisuuksiltaan hyvän tasolle.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Iso-Kukkaseen on istutettu ainakin järvitaimenta ja planktonsiikaa. Järvessä elää myös ainakin hauki.
