Kyrösjärvi (35.521.1.001)
Kyrösjärvi on suuri järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Vesistöennusteet
Kuvat
-Valtakunnallinen_sinilev%C3%A4seuranta_(Paijalanranta)-ObsIMG-202507091300-1752055325458.png)
Kyrösjärvi (35.521.1.001)/Valtakunnallinen sinileväseuranta (Paijalanranta)
9. heinäkuu 2025 13:00
Järven erityispiirteet
Kyrösjärvi on Ikaalisten reitin keskusjärvi Pirkanmaan maakunnassa. Järven ala on 96,1 km² ja se on Suomen järvien pinta-alatilastossa sijalla 47. Keskisyvyys on 10,4 metriä ja suurin syvyys 47 metriä.
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 2627 km², josta vettä 8,9 %. Suurimmat järveen laskevat vesistöt ovat Vääräjoen alue (1166 km²), Jämijärven alue (388 km²), Sipsiöjärven alue (268 km²) ja Kovesjoen alue (255 km²).
Suurimmat saaret ovat Kontusaari (75 ha) ja Isosaari (74 ha).
Vedenkorkeus ja virtaama
Kyrösjärven vedenkorkeuksia on säännöstelty 1920-luvulta lähtien. Nykyinen säännöstelylupa on vuodelta 1987, mutta uuden voimalaitoksen rakennustöiden vuoksi nykysäännöstely alkoi vasta vuonna 1998. Kyrösjärven säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoiman tuotanto sekä tulvasuojelu.
Säännöstelyä hoidetaan Kyröskosken voimalaitoksella. Kyrösjärven säännöstely on lyhytaikaissäännöstelyä, jolloin juoksutuksen muutokset tapahtuvat lyhyellä aikajänteellä. Erityisesti padon alapuolisella Pappilanjoella virtaama- ja vedenkorkeusvaihtelut ovat selviä.
Kyrösjärven nykyinen säännöstely on alentanut ylimpiä vedenkorkeuksia sekä kaventanut vedenkorkeuden vuotuista vaihteluväliä verrattuna aikaan ennen säännöstelyä. Ylimpien vedenkorkeuksien alentuminen on vähentänyt tulvavahinkoja. Myös keskivedenkorkeus on alentunut (16 cm). Kyrösjärvellä on säännöstelystä huolimatta säilynyt luonnonmukainen kesävedenpinnan aleneminen kohti loppukesää.
| Säännöstelty ajanjakso 1987-2008 | |
|---|---|
| Kyrösjärven keskimääräinen lähtövirtaama vv. 1987-2008 28 | m3/s |
| Kyrösjärvestä pienin lähtövirtaama vv. 1987-2008 | 0 m3/s |
| Kyrösjärven suurin lähtövirtaama vv. 1987-2008 | 122 m3/s |
| Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus vv. 1987-2008 | NN+ 83,04 m |
| Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukausina (1.6.-31.8.) vv. 1987-2008 | NN+ 83,13 m |
| Kyrösjärven alin vedenkorkeus vv. 1987-2008 | NN+ 82,29 m |
| Kyrösjärven ylin vedenkorkeus vv. 1987-2008 | NN+ 84,45 m |
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1987-2008 | 1,19 m |
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1987-2008 | 0,77 m (v. 2007) |
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana vv. 1987-2008 | 1,98 m (v. 1988) |
| Säännöstelyä edeltävä ajanjakso 1906-1920 | |
| Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus vv. 1906-1920 | NN+ 83,16 m |
| Kyrösjärven keskimääräinen vedenkorkeus kesäkuukaisina (1.6.-31.8.) vv.1906-1920 | NN+ 83,27 m |
| Kyrösjärven alin vedenkorkeus vv. 1906-1920 | NN+ 82,29 m |
| Kyrösjärven ylin vedenkorkeus vv. 1906-1920 | NN+ 84,84 m |
| Keskimääräinen vedenkorkeusero yhden vuoden aikana v. 1906-1920 | 1,69 m |
| Pienin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana v. 1906-1920 | 1,11 m (v.1917) |
| Suurin vedenkorkeusero yhden vuoden aikana v. 1906-1920 | 2,33 m (v.1920) |
Pintaveden lämpötilat ja jäähavainnot
Pintaveden lämpötilaa mitattiin vedenkorkeusasteikon tuntumassa vuosina 1962–1991. Havainnot tehtiin jopa päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla oli kesäkuussa 14,5, heinäkuussa 17,5 ja elokuussa 17,0 astetta.
Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1919–1920 alkaen ja havainnot päättyivät 1995 vedenkorkeushavaintopaikan lopetettua. Havaintopaikka sijaitsi Ikaalisten keskustan Vanhan Kauppalan lähettyvillä. Näköpiiri kattoi Toivolansaaren ja Kiviniemen välisen lahtimaisen alueen. Varhaisin jäätyminen oli 8. marraskuuta vuonna 1968, myöhäisin 29. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät olivat 19. huhtikuuta 1921 ja 24. toukokuuta 1941.
Jäänpaksuushavaintoja on SYKEn rekisterissä vuosilta 1961–1993. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus oli 53 cm, koko jakson ennätyspaksuus 80 cm helmikuulta 1984.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Kyrösjärvi laskee valjastetun Kyröskosken kautta Hämeenkyrön Kirkkojärveen. Kyröskoski on ollut Suomen muhkeimpia koskia, Hämeen Hälläpyöränä tunnettu. Se mainitaan jo vanhassa kansanrunossa, jonka Lönnrot sijoitti Joukahaisen suuhun:
Hämehes on Hälläpyörä, Kaatrakoski Karjalassa, ei oo Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran.
[Pirkanmaan luonto - Pirkanmaan kotiseutusarjan 1. osa]
