Velaattajärvi (35.382.1.001)
Velaattajärvi on pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Järven erityispiirteet
Velaatanjärvi sijaitsee noin 27km Tampereen kaupungista koilliseen. Järvellä on pinta-alaa 4,06km² ja syvyyttä 22m. Järven vedet laskevat Kiimajokea pitkin Näsijärven Pöllöselälle Terälahden kohdalla.
Velaatanjärven valuma-alue on kooltaan 106km² ja järvien osuus siitä on noin 7%. Järvien osuus vaikuttaa siihen, kuinka vesi liikkuu alueella. Koska järvisyys on valuma-alueella pieni, aiheuttaa se mahdollisia tulvia peltoalueilla ja sitä kautta ravinteiden huuhtoutumista. Myös suuret veden laadun heilahtelut ja virtaaman vaihtelut ovat tyypillisiä tällaisille valuma-alueille.
Nykytila ja suojelu
Velaatanjärvi on lievästi rehevä järvi, jonka vesi on hieman ruskeansävytteistä. Järven veden laatu on arvioitu tyydyttäväksi.
Hertta-tietokannan mukaan järvellä on tehty veden laatu tutkimuksia 26 kertaa aikavälillä 1967-2012. Tuloksia on vuoteen 2009 asti ja käsittää 23 mittausta. Näytteenottajina ovat toimineet kunnallinen ympäristöviranomainen, Hämeen ELY-keskus ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Mittauksia on tehty pääasiassa kaksi kertaa vuodessa ja joka kolmas vuosi.
Mittauksissa hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 86%. Syvyyden ollessa 11m happea oli 53% ja alusvedessä happea oli 18%. Alusveden hapen kyllästysaste vaihteli voimakkaasti. Vuosien 1980 ja 2006 talvinäytteissä oli happi kulunut loppuun alusvedestä, kun taas vuosien 1983 ja 1994 kesänäytteissä happea oli yli 40%. Selkeää nousu- tai laskusuhdannetta ei ole tuloksista nähtävissä.
Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 17µg/l ja alusvedessä fosforia oli 48µg/l. Alusvedessä korkein yksittäinen poikkeama oli vuodelta 1980, jolloin talvinäytteessä fosforia oli 150µg/l. Toinen suuri poikkeama on vuodelta 2009, jolloin pitoisuus oli 72µg/l. Sisäistä kuormitusta esiintyy jonkin verran, johtuen ajoittaisista alusveden ja väliveden (n. 10m) hapen vajauksista.
Kokonaistyppipitoisuutta mitattiin vain neljä kertaa. Päällysvedessä pitoisuus oli neljän tuloksen mukaan keskimäärin 580µg/l ja alusvedessä 877µg/l. Näkösyvyys mitattiin myöskin neljä kertaa ja keskiarvo oli 2,5m.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven rannoilla ja lähialueella on runsaasti asutusta ja viljelyksiä.
