Houhajärvi (35.184.1.002)
Houhajärvi on pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Järven erityispiirteet
Houhajärvi sijaitsee noin 5km kaakkoon Sastamalan kaupungin keskustaajamasta (ent. Vammala). Järvellä on pinta-alaa 3,73km² ja syvyyttä enimmillään 7,38m. Järven keskisyvyys on 2,33m. Järven valuma-alue on kooltaan 27,2km², josta järvien osuus on 13,7%.
Järven vedenkorkeutta laskettiin 1840-luvulla noin metrin verran. Vedenkorkeuden lasku toteutettiin perkaamalla järven lasku-uoma, jolloin veden virtaama järvestä kasvoi.
Nykytila ja suojelu
Ympäristötiedon hallintajärjestelmän (Hertta) mukaan järvellä on otettu veden laatu näytteitä kahdessa eri pisteessä yhteensä 79 kertaa. Näytteenotot ovat ajoittuneet aikavälille 1971-2014. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen ja Pirkanmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.
Mittauksista 57kpl tehtiin Mäntyniemen itäpuolella luoteeseen Sikosaaresta. Kyseisellä paikalla sijaitsee järvin syvin kohta. Tietokannassa on tulokset 38 näytteenotosta. Mittauksista 6kpl on tehty aikavälillä 1983-1992 ja vuodesta 2000 lähtien näytteitä on otettu 3 kertaa vuodessa. Tuloksia tietokannassa on vuoteen 2009.
Mittauksissa päällysveden hapen kyllästysaste on ollut keskimäärin 81,8%. Kolme kertaa on esiintynyt lievää ylikyllästyneisyyttä (max 104%) ja kolme kertaa on saatu alle 60% tulos. Heikoin tulos saatiin vuoden 2003 ensimmäisessä mittauksessa, jossa happea oli päällysvedessä vain 24%. Alusveden hapen kyllästysaste on ollut keskimäärin 52,4%. Happea on ollut ajoittain yhtä paljon kuin päällysvedessäkin ja alle 10% tuloksia on mitattu yhteensä 6 kertaa eli noin 16% näytteistä. Näin ollen järven happitilanne on pysynyt hyvänä aina pohjaan saakka.
Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut päällysvedessä 23µg/l ja alusvedessä 27µg/l. Jonkin asteista fosforin pitoisuuden noususuhdannetta on tuloksista nähtävissä. Kokonaistyppipitoisuus vastaavasti on ollut 693µg/l ja 713µg/l. Myös typen osalta on nähtävissä hienoinen pitoisuuksien nousu vuosien varrella. Mitään dramaattisia muutoksia ei fosforin ja typen suhteen ole tässä järven osassa näkynyt. Keskimääräinen veden näkösyvyys on ollut 1,93m.
Mittauspisteen tuloksissa on neljä kertaa ilmoitettu levähavainnoista vuoden 2005 jälkeen. Vuoden 2002 toisessa mittauksessa on mainittu lisätietona, että 0-2m syvyydestä on otettu DNA- ja myrkkynäytteet. Vuonna 1991 on taas maininta vesikirppujen runsaudesta.
Toisessa mittauspisteessä on otettu 22 näytettä, joista tuloksia on saatavilla vain viidestä. Nämä viisi mittausta tehtiin vuosina 1983-1995. Tämä mittauspiste sijaitsee Lervankarista luoteeseen ja kyseisessä paikassa on syvyyttä noin 3,3m.
Hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 86,5% ja alusvedessä 66,8%. Alusvedessä ei mittauksissa esiintynyt happivajetta, joskin erikoisena poikkeuksena on vuoden 1990 toinen mittaus, jossa veden todettiin olevan ylikyllästynyttä (hapen kyllästysaste >100%) myös alusvedessä.
Yhden metrin syvyydessä kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin 32µg/l ja yli 2m syvyydessä 39µg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli 1m syvyydessä 678µg/l. 2m syvyydestä typpeä mitattiin vain kaksi kertaa, joiden keskiarvo oli 715µg/l. Veden näkösyvyys oli tässä mittauspisteessä keskimäärin 1,2m.
Vertailun vuoksi sanottakoon, että pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on hyvä jos kokonaisfosforipitoisuus on alle 30µg/l tyydyttävän rajan ollessa 50µg/l.
Järvellä tehtävät toimenpiteet
Aluehallintoviraston päätöksessä Nro 47/2013/2 on mainittu toimenpiteitä, joilla pyritään nostamaan järven alimpia vedenkorkeuksia. Näin estettäisiin järven pinnan liiallinen lasku kuivina kausina. Samalla järven virkistyskäyttömahdollisuudet parantuisivat ja veden happitilanne parantuisi. Myös ennestään runsasta vesikasvillisuutta on tarkoitus vähentää.
Vedenkorkeuden nostaminen toteutetaan rakentamalla pato järven länsiosassa olevaan lasku-uomaan. Padon on tarkoitus olla ylisyöksypato ja se rakennetaan kivistä ja moreenista. Uomasta alkavan Houhajärvenojan vesikasvillisuutta on tarkoitus perata aina Sammaljokeen asti. Perkaaminen pitää sisällään myös veden virtausta patoavien esteiden, kuten kivien ja puiden, poistamisen ja ojan ylittävien teiden rumpujen kunnostamisen ja tarvittaessa suurentamisen.
Muita suunniteltuja toimenpiteitä ovat Ahteensaaren muuttaminen nimensä mukaisesti saareksi kaivamalla veneen mentävä uoma pohjoisesta Puuskanlahteen. Uoman kaivaminen mahdollistaa Puuskanlahden veden vaihtumisen kesäisin. Uoman leveydeksi on suunniteltu 8m. Muodostuvaan saareen rakennetaan silta, jossa on kaksi siltarumpua joiden leveys mahdollistaa veneen läpikulun. Puuskanlahti on myös tarkoitus ruopata, jotta veden vaihtuminen parantuisi uoman kaivuun lisäksi. Tarkoitus on poistaa pohjasedimenttiä ja vesikasvillisuutta läheiselle pellolle. Ruopattava ala on noin 2ha ja massan määrä noin 1000m³.
Padon rakentaminen, vesikasvillisuuden niitot ja ruoppaukset saattavat heikentää veden laatua paikallisesti. Laadun on arvioitu palautuvan ennalleen toimenpiteiden valmistuttua. Vedenkorkeuden on arvioitu nousevan keskimäärin 0,13m. Alimpien veden korkeuksien arvioidaan nousevan 0,30m. Veden korkeuden nousun seurauksena järven vesiala kasvaa arviolta 11ha. Muita arvioituja vaikutuksia ovat kevätkutuisten kalojen lisääntymis- ja kasvuolosuhteiden parantuminen, lahtien umpeenkasvamisen hidastuminen, vedenkorkeuden vaihteluiden pieneneminen ja vesilintujen pesintämahdollisuuksien paraneminen. Negatiiviseksi seuraukseksi toimille arvioidaan keväisin mahdolliset kuivatusongelmat alavilla pelto- ja metsäalueilla.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järvellä ja sen lähialueella pesii huomattava määrä eri lintulajeja. Järvellä on myös tavattu lintudirektiivin I liitteessä mainittu palokärki.
Järven kalastoa kartoitettiin vuonna 1998, jolloin järven todettiin olevan särkikalavoittoinen. Kalastoa tutkittiin uudestaan vuonna 2004, jolloin saaliiksi saatiin särki, ahven, lahna, kiiski, ruutana ja hauki. Järvellä tiedetään elävän myös muitakin kalalajeja. Järvellä on myös toteutettu hoitokalastusta.
Järven lähialueella on tavattu mm. liito-orava. Ahteensaari on arvioitu luontoarvoltaan merkittäväksi alueeksi ja juurikin siellä on tehty liito-orava havaintoja. Myös järven itäpuoleinen Hyssänoja on arvioitu arvokkaaksi luontokohteeksi. Molemmat alueet ovat mahdollisia metsälain 10§:n kohteita, joiden luonnontilaisuus tulisi säilyttää.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järvi soveltuu virkistyskäyttöön hyvin.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Aluehallintoviraston päätös järvellä toteutettavista toimenpiteistä (avi.fi)
