Kortejärvi (35.286.1.002)
Kortejärvi on pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä.
Järven erityispiirteet
Kortejärvi sijaitsee Urjalan kunnassa Pirkanmaalla. Järvellä on pinta-alaa 3,3km² ja sen keskisyvyys on noin 1m. Järven vedenkorkeutta säädellään Honkolanjoella olevalla Nokorinkosken padolla. Järven veden korkeutta laskettiin 1940-luvulla noin 40cm verran. Järvi on monin paikoin umpeen kasvanut ja voimakkaasti rehevöitynyt. Umpeenkasvu on seurausta alueella harjoitetusta tehomaantaloudesta.
Kortejärvi on yhteydessä Rutajärveen Urjalanjoen kautta. Kortejärveen laskee useita ojia, joista suurin osa tulee läheisiltä pelloilta.
Nykytila ja suojelu
Järvi kuuluu valtioneuvoston valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan, jota hallinnoi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Järvi on suojeltu vesilailla ja luonnonsuojelulailla. Metsästys ja kalastus on sallitu, ellei niitä kielletä erikseen. Linnustoon heikentävästi vaikuttavat toimet ovat kielletty.
Järvellä on otettu veden laatu näytteitä Hertta-tietokannan mukaan 14 kertaa vuosina 1966-2013. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen-, Uudenmaan- ja Pirkanmaan ELY-keskukset. Kolmea varhaisinta mittausta lukuunottamatta muut mittaukset on tehty Pirkanmaan ELY-keskuksen toimesta. Näytteet on otettu järven keskiosassa 0,5m-1m syvyydestä.
Mittauksissa keskimääräinen hapen kyllästysaste oli 78%, jonka osalta heikkenemistä on nähtävissä. Heikkeneminen selittyy järven rehevöitymisellä, joka voimistui 1940-luvun jälkeen. Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 59µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 1082µg/l. Keskimääräinen näkösyvyys on ollut noin 0,6m.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järvi on umpeenkasvun myötä muuttunut luontoarvoltaan arvokkaaksi kosteikkoalueeksi. Alueella pesii huomattava määrä eri lintulajistoa ja järvi toimii myös levähdyspaikkana muuttolinnuille. Linnustoa voi tarkkailla lintutornista, joka sijaitsee järven kaakkoiskulmassa Ahojentien päässä. Järvellä tavattuja lajeja ovat mm. kalatiira, kaulushaikara, pikkujoutsen, laulujoutsen, nuolihaukka ja metsähanhi.
Vesikasvillisuuteen kuuluvat ainakin järvikorte, järviruoko, järvikaisla ja isosorsimo.
Mataluudesta huolimatta järvellä elää ainakin hauki, ahven, lahna ja särki.
