Kuusvesi (14.351.1.001)
Kuusvesi on keskikokoinen järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on hyvä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Vesistöennusteet
Järven erityispiirteet
Kuusvesi on iso järvi Laukaan kunnassa Keski-Suomen maakunnassa. Se on Rautalammin reitin alin järvi.
Kuusveden puroja, jokia ja koskia ovat: Hallapuro, Kuusjoki (Mannilanjoki), Mustapuro, Sahijoki (Sahinjoki), Simunankoski ja Tarvaalankoski. Vettä Kuusveteen juoksuttavat eniten Simunankoski, Sahijoki ja Kuusjoki. Kuusvedestä vedet virtaavat Tarvaalankosken kautta Saraaveteen ja edelleen Vaajakosken kautta Päijänteeseen. Saraavesi kääntää Laukaan kirkonkylän kohdalla yhtyvät kolmen vesireitin vedet etelään. Kuusveden saaria ovat Kirkkosaari, Koskensaari, Kuhasaari, Kuussaari, Köyrinsaari, Lehtisaari, Mannunsaari, Pukkisaari, Renttusaari ja Taipaleensaari.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Vesistöön on istutettu kuhaa, järvitaimenta, harjusta, planktonsiikaa ja haukea.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Kuusveden Tarvaalan Kirkkoniemessä on uimaranta, tulentekopaikat ja metsähallituksen laavu, jossa voi myös yöpyä. Myös valmiita polttopuita on käytettävissä.
Allunlahdesta on näkymä Pukkisaareen ja järvenselälle. Kuussaaren eteläkärjestä on aava järvenselkämaisema Kirkkoniemeen päin, kuten Kirkkoniemestä Kuussaareen päin.
Myös Kuusveden pohjoisrannalla Allunlahdessa on uimapaikka, laituri, pukeutumiskopit ja grillikatos.
Jyväskyläläisten tekopohjaveden valmistuksessa käytettävä hyvälaatuinen raakavesi otetaan osittain Laukaan Kuusvedestä. Rautalammin vesireitin valuma-alueella ei ole merkittävää teollisuutta. Vesi otetaan kilometrin päästä Kuusveden rannasta 12 metrin syvyydestä. Lupaehtojen mukaan raakavettä saa ottaa keskimäärin 15 000 kuutiota vuorokaudessa.
Tarut ja tositarinat
Erikoisia luonnonmuodostumia ovat Järven Lehtomäen puoleisella rannalla oleva laaja pirunpelto ja Kirkkoniemen edustalla olevat Napakivet.
