Kuusvesi (14.351.1.001)

130 410 000 m³ <br />0,13 km³ <br />130 410 000 000 l <br />

61 660 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Kuusvesi
• Järvinumero: 14.351.1.001
• Vesistöalue: Kuusveden lähialue (14.351)
• Päävesistö: Kymijoki (14)
• Ekologinen tila: hyvä

Perustiedot

• Pinta-ala: 2 213,46 ha
• Syvyys: 28 m
• Keskisyvyys: 5,89 m
• Tilavuus: 130 410 000 m³0,13 km³ <br />130 410 000 000 l <br />
• Rantaviiva: 61,66 km61 660 m <br />
• Korkeustaso: 84,8 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Laukaa
• Maakunta: Keski-Suomen maakunta
• ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Vesistöennusteet

• Kuusvesi (vesi.fi)

Järven erityispiirteet

Kuusvesi on iso järvi Laukaan kunnassa Keski-Suomen maakunnassa. Se on Rautalammin reitin alin järvi.

Kuusveden puroja, jokia ja koskia ovat: Hallapuro, Kuusjoki (Mannilanjoki), Mustapuro, Sahijoki (Sahinjoki), Simunankoski ja Tarvaalankoski. Vettä Kuusveteen juoksuttavat eniten Simunankoski, Sahijoki ja Kuusjoki. Kuusvedestä vedet virtaavat Tarvaalankosken kautta Saraaveteen ja edelleen Vaajakosken kautta Päijänteeseen. Saraavesi kääntää Laukaan kirkonkylän kohdalla yhtyvät kolmen vesireitin vedet etelään. Kuusveden saaria ovat Kirkkosaari, Koskensaari, Kuhasaari, Kuussaari, Köyrinsaari, Lehtisaari, Mannunsaari, Pukkisaari, Renttusaari ja Taipaleensaari.

Nykytila ja suojelu

Kuusveden vedessä on lievä humusleima ja vesistö on rehevyystasoltaan karu sekä happamuudeltaan neutraali.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Vesistöön on istutettu kuhaa, järvitaimenta, harjusta, planktonsiikaa ja haukea.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Kuusveden Tarvaalan Kirkkoniemessä on uimaranta, tulentekopaikat ja metsähallituksen laavu, jossa voi myös yöpyä. Myös valmiita polttopuita on käytettävissä.

Allunlahdesta on näkymä Pukkisaareen ja järvenselälle. Kuussaaren eteläkärjestä on aava järvenselkämaisema Kirkkoniemeen päin, kuten Kirkkoniemestä Kuussaareen päin.

Myös Kuusveden pohjoisrannalla Allunlahdessa on uimapaikka, laituri, pukeutumiskopit ja grillikatos.

Jyväskyläläisten tekopohjaveden valmistuksessa käytettävä hyvälaatuinen raakavesi otetaan osittain Laukaan Kuusvedestä. Rautalammin vesireitin valuma-alueella ei ole merkittävää teollisuutta. Vesi otetaan kilometrin päästä Kuusveden rannasta 12 metrin syvyydestä. Lupaehtojen mukaan raakavettä saa ottaa keskimäärin 15 000 kuutiota vuorokaudessa.

Tarut ja tositarinat

Erikoisia luonnonmuodostumia ovat Järven Lehtomäen puoleisella rannalla oleva laaja pirunpelto ja Kirkkoniemen edustalla olevat Napakivet.

Aiheesta muualla

Wikipedia. Kuusvesi. Internet-sivu. Viitattu 22.8.2014. [1]