Aneriojärvi (24.072.1.001)
Aneriojärvi on pieni järvi Kiskonjoki - Perniönjoki (24) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on välttävä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Aneriojärvi (24.072.1.001)/Aneriojärvi
Näkymä lounaaseen
Järven erityispiirteet
Kiskojoen vesistön yläosassa sijaitseva Aneriojärvi on luonnonsuojelullisesti merkittävä järvi. Linnusto on monipuolinen ja lajistoon kuuluu monia lintuvesien tunnuslajeja. Aneriojärvi on myös merkittävä muuttolintujen levähdyspaikka. Järvestä laskee etelään Aneriojoki, joka Kiskonjokeen yhtyneenä laskee Perniön Laukanlahdella Saaristomereen.
8000 vuotta sitten tällä paikalla lainehti meri. Kivikauden aikaisesta asutuksesta on löytynyt runsaasti merkkejä ympäröiviltä alueilta.
Nykytila
Aneriojärvi on pintavesityypiltään runsasravinteinen järvi, jonka ekologinen tila on tyydyttävä. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut vaihteleva ja kesällä selkeästi korkeampi kuin talvella. Järven tarkkailua on tihennetty viime vuosina E18-tien rakentamisen vuoksi, joten osa pitkän aikavälin ravinnetason muutoksista voi selittyä ainakin osittain tarkkailutiheydellä. Planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on ollut varsin suuri.
Pintaveden happipitoisuus on pysynyt kohtalaisen hyvänä talvisinkin, mutta alusvedessä on talvisin esiintynyt huomattavaa hapenpuutetta. Pintavedessä kesäinen hapen ylikyllästys viittaa runsaaseen planktonlevätuotantoon.
Aneriojärven veden humuspitoisuus on ollut hieman nousussa pitkällä aikavälillä, mutta näyttää viime vuosina kääntyneen laskuun. Samoin lisääntymässä ollut sameus näyttää olleen aivan viime vuosina pienempi. Näkösyvyys on selkeästi pienentynyt 1970-luvun lopun tilanteeseen verrattuna. Veden happamuutta ilmaiseva pH-arvo on ollut kesällä selvästi suurempi kuin talvella, mikä johtuu voimakkaasta levätuotannosta. Selkeää muutossuuntaa ei voida osoittaa, mutta kesäiset pH-arvot näyttävät olevan hieman nousussa. Liuenneiden suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on pysynyt melko tasaisena.
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 6.8.2013
- Aneriojärven vedenlaadun seurantatuloksia 1970-2012
Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 6.8.2013
Suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Aneriojärvellä on valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman mukainen luonnonsuojelualue. Se kuuluu Suomen tärkeisiin lintualueisiin eli nk. FINIBA-kohteisiin ja Natura 2000-verkostoon.
Aneriojärven linnusto on jääkauden jälkeen ollut aluksi arktista meri- ja rannikkolajistoa, kuten kiisloja ja pulmusia. Kitukasvuisissa koivikoissa on viihtynyt nykyisiä Lapin lintuja, kuten sinirintoja ja lapinsirkkuja. Lajisto on vaihdellut myöhemmin lämpimien ja kylmien jaksojen mukaan. Esihistoriallisen ajan varsinaissuomalaisia linnut kiinnostivat ainakin ravintona, mutta linnuilla oli merkitystä myös uskomuksissa ja riiteissä. Vanhimmat tiedot maakunnan linnustosta koskevat riistalintuja, joiden jäänteitä on löytynyt arkeologisissa kaivauksissa.
Laulujoutsen on Suomen kansallislintu, joka lähes hävisi vainon myötä Suomesta 1900-luvun alkupuolella. Aneriojärven ja läheisen Omenojärven linnustoon laulujoutsen palasi pesimään 1990-luvun lopulla. Aneriojärvellä lepäilee keväisin satoja joutsenia.
Aneriojärven linnustoa: laulujoutsen, merihanhi, haapana, tavi, sinisorsa, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, tukkasotka, telkkä, uivelo, kaakkuri, silkkiuikku, kaulushaikara, harmaahaikara, ruskosuohaukka, sinisuohaukka, nuolihaukka, luhtahuitti, ruisrääkkä, nokikana, kurki, suokukko, taivaanvuohi, punajalkaviklo, metsäviklo, liro, rantasipi, pikkulokki, naurulokki, kalatiira, pikkutikka, keltavästäräkki, satakieli, ruokokerttunen, rytikerttunen, luhtakerttunen, viitakerttunen, mustapääkerttu, punavarpunen, pajusirkku.
Siniukonkorento on keskikesän runsaimpia sudenkorentoja kaikkialla Suomessa. Aneriojärvellä voi tavata myös muita korentolajeja, kuten ruskohukankorento, sirotytönkorento, keihästytönkorento ja pihtijokikorento.
Aneriojärvi kuuluu kasviekologiselta järvityypiltään kaislajärviin. Järven rantavyöhykkeessä kasvaa runsaasti järviruokoa, järvikaislaa, järvikortetta ja leveälehtiosmankäämiä sekä vedessä ulpukkaa ja uistinvitaa.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Aneriojärven luonto-kulttuuripolku [1]
Aneriojärvi, Ympäristö.fi [2]
