Onkemäenjärvi (35.290.1.002)
Onkemäenjärvi on pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä.
Järven erityispiirteet
Onkemäenjärvi sijaitsee Onkemäen kylän itäpuolella Vesilahden kunnan kaakkoisosassa. Järvi kuuluu vesistöalueeltaan Koskenjoen valuma-alueeseen ja päävesistöltään Kokemäenjokeen. Onkemäenjärvi laskee Koskenjokea pitkin Pyhäjärven reittiin kuuluvaan Mantereenjärveen. Järven lounaisosaan laskevat Pussimäenojan kautta Hirvijärvi, Kivijärvi, Iso Arajärvi ja Vähä Arajärvi. Järven pohjoispään Marttilanlahdelle ja kaakkoisrannalle laskee lisäksi pieniä ojia.
Onkemäenjärvi on rehevä, pienehkö ja matala järvi viljelysalueiden keskellä. Sen pinta-ala on noin 27,5 hehtaaria ja rantaviivaa sille kertyy lähes 3 kilometriä. Järven kokonaissyvyys on noin 1,7 metriä. Onkemäenjärvi on rantaluhtineen luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi, jossa vesilinnusto on runsas ja edustava alueen kokoon nähden. Järven luhdat ja mataluus johtuvat noin 80–100 vuotta sitten tehdystä pinnanlaskusta.
Valuma-alue, kuormitus ja vedenlaatu
Onkemäenjärven valuma-alue on noin 57 neliökilometriä laaja ja sillä sijaitsee useita järviä. Järven veden vaihtuvuus onkin nopeaa (läpivirtaustyyppistä) ja veden viipymä on keskimäärin vain noin 15 vuorokautta. Kokonaisuudessaan Onkemäenjärven valuma-alue koostuu pääasiallisesti metsästä, mutta lähivaluma-alue on pääosin peltoa. Valuma-alueella sijaitsee myös muutama pieni suoalue. Haja-asutusta valuma-alueella on suhteellisen vähän.
Vuoden 2000 vedenlaadun kesätulokset osoittivat Onkemäenjärven voimakasta kuormittumista. Ravinnepitoisuudet olivat tuolloin korkeat ja levää esiintyi runsaasti. Vesi oli lisäksi sameaa ja näkösyvyys oli vain noin puolisen metriä. Myös happivajausta todettiin. Tulokset osoittivat Onkemäenjärven kuuluvun reheviin vesiin.
Vuonna 2007 otettujen kesänäytteiden perusteella järvi luokitellaan vain lievästi reheväksi vesistöksi. Näytteissä ravinnepitoisuudet olivat selvästi parempia verrattuna vuoteen 2000. Myös happipitoisuus oli parempi ja näkösyvyys suurempi. Ilmeisesti vedenlaatu vaihtelee jonkin verran. Talvisin veden laatu on ollut hyvä.
Virkistyskäyttöön Onkemäenjärvi soveltuu vedenlaadun puolesta tyydyttävästi.
Suojelu ja toteutetut hoito- ja kunnostustyöt
Onkemäenjärvi liitettiin vuonna 1982 lintuvesiensuojeluohjelmaan valtakunnallisesti arvokkaana kohteena. Ohjelmassa järveä luonnehditaan tärkeäksi vesilintujen pesintäpaikaksi, jonka lajistoon kuuluu kaikki Suomessa säännöllisesti pesivät sorsa- ja uikkulajit. Suojeluohjelman rajaus kattaa koko järven.
Vuonna 1998 Onkemäenjärvi liitettiin konaisuudessaan Natura 2000 -verkostoon. Järvi on suojeltu lintudirektiivin mukaisena kohteena. Onkemäenjärven Natura-lomakkeella on lueteltu kahdeksan lintudirektiivin liitteen I lajia sekä neljä säännöllisesti esiintyvää direktiivissä mainitsematonta muuttolintulajia. Lisäksi Natura-rajauksen mukainen alue rauhoitettiin vuosina 2004–2005 yksityiseksi luonnonsuojelualueeksi.
Onkemäenjärven linnustoarvoihin heikentävästi vaikuttavat toimet on kielletty. Kuitenkin alueella kalastus ja metsästys sallittu, ellei niitä muiden syiden perusteella kielletä.
Järven virkistyskäyttöä haittaavaa kelluslehtikasvillisuutta on niitetty lähinnä järven itäosan lomarakennuksien edustalta ja näitä ranta-alueita on myös ruopattu. Talkootyönä tai kesäasukkaiden toimesta Leppinokan yhteisen venevalkaman edustalle niitetään vuosittain väylä tiheän kelluslehtikasvuston läpi. Järven tulouoman suulle on kaivettu myös uusi ruokoluhdan läpi johtava jatkouoma uoman tukkeutumisen ja tulvimishaittojen ehkäisemiseksi. Onkemäenjärvelle on julkaisu vuonna 2013 hoito- ja käyttösuunnitelma.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Linnusto
Onkemäenjärven pesimälinnustoon kuuluu mm. vesilintuja, kahlaajia, lokkilintuja ja varpuslintuja. Osa järven pesimälajeista on lintudirektiivin liitteen I lajeja tai uhanalaisia, vaarantuneita tai silmälläpidettäviä lajeja. Järvellä pesii ainakin laulujoutsen, haapana, tavi, sinisorsa, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, telkkä, kaulushaikara, kurki, nokikana, ruskosuohaukka, töyhtöhyyppä, taivaanvuohi, metsäviklo, rantasipi, kalalokki, naurulokki, pikkulokki, kalatiira, pensastasku, rytikerttunen, ruokokerttunen ja pajusirkku. Satunnaispesijöitä ovat myös mustakurkku-uikku, heinätavi ja luhtahuitti. Huomionarvoisten lintulajien pesimäpaikat sijaitsevat eri puolilla Onkemäenjärveä. Merkittävimpinä pesintäkohteina voidaan kuitenkin pitää Kivikaria ja Ruohokaria, joilla pesii useita lintulajeja.
Onkemäen muuttolintujen määrät vaihtelevat vuosittain. Järven muuttoaikaista linnustoa ovat mm. haapana, liro, valkoviklo, suokukko, sinisorsa, tavi ja nokikana. Näistä liro ja suokukko ovat lintudirektiivin liitteen I lajeja. Yleensä vesilinnut lepäilevät Ruohokarin ja Kivikarin välisellä alueella.
Kalasto ja sammakot
Onkemäenjärveä käytetään kotitarvekalastukseen ja siellä ei ole tehty koekalastuksia. Kalastajien mukaan särkikanta on järvellä erittäin tiheä. Lisäksi saaliiksi saadaan mm. haukea, ahventa, lahnaa ja suutaria.
Onkemäenjärvi on myös tärkeä viitasammakon lisääntymispaikka. Kutevia sammakoita on havaittu runsaasti Marttilanlahdella sekä järven etelä- ja lounaisosien luhtien märimmissä osissa.
Sudenkorennot
Vuoden 2010 maastokäynnillä Onkemäenjärvellä havaittiin 14 eri sudenkorentolajia. Näistä runsaimmat olivat isotytönkorento (noin 2000 yksilöä) ja sirotytönkorento (noin 1500 yksilöä). Harvinaisimmat järvellä tavatut lajit olivat täplälampikorento (noin 100 koirasta ja 3 naarasta) ja lummelampikorento (3 koirasta) järven eteläosassa sekä keskiosan korteikko- ja kelluslehtisalueilla. Sudenkorentojen yksilömäärät lienee todellisuudessa huomattavasti suurempia, koska kaikkia hankalasti saavutettavia paikkoja ei voitu kartoittaa kattavasti.
Kasvillisuus
Pääosa Onkemäenjärven vesialueesta on vesikasvillisuuden peittämää. Kasvitonta aluetta on ainoastaan pieni alue Jalajankallion ympärillä ja järven itäosan rakennetun ranta-alueen edustalla. Vuonna 2011 Onkemäenjärveltä on laskettu 16 ilmaversoisiin luettavaa kasvilajia, neljä kelluslehtilajia, viisi uposkasvia, neljä vedessä irrallaan kasvaa lajia sekä kuusi lajia vesisammalia. Lisäksi vuonna 2012 löydettiin vielä vesikasveihin luettavaa jokileinikkiä. Järven vesikasvilajit ovat tavanomaista rehevien lintuvesien kasveja.
Vallitseva ilmaversoiskasvilaji on järvikorte, etenkin vesialueen pohjoisreunassa. Järviruokoa kasvaa ainakin järven tulouoman varrella ja lounaisosissa, kun taas järvikaisla on keskittynyt vain järven lounaisosaan. Muut ilmaversoiset, kuten ratamosarpio ja rantapalpakko, esiintyvät vain luhdilla ja kelluslehtisten tai järvikortteen seurassa. Järven uposkasvien runsaimmat lajit ovat kanadanvesirutto, tylppälehtivita, ahvenvita ja kiehkuraärviä.
Suurinta osaa Onkemäenjärveä reunustaa vaihtelevan levyiset luhta-alueet. Laajimmat alueet sijaitsevat järven lounaisosassa ja Marttilanlahdella. Märät, matalakasvuiset ja lähes pensaattomat pullosaraluhdat ja monipuolisemmat sara- ja ruoholuhdat leveäosmankäämeineen ja järviruokoineen vallitsevat järven luhta-alueita. Pajua ja nuorta hieskoivua kasvavia pensaikkoluhtia kasvaa lähinnä järven kuivimmissa reunaosissa. Lisäksi järven rannoilla on korte-, järviruoko- ja osmankäämivaltaista luhtaa.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Onkemäenjärven pohjois- ja länsiosaa reunustavat alavat viljelyspellot. Peltorannat ovat säilyneet lähes rakentamattomina järven säännöllisen tulvimisen vuoksi ja tilojen päärakennukset sijaitsevat melko kaukana rannasta. Järven kaakkois-, lounais- ja luoteisranta ovat metsäisiä tai luhtaisia. Ranta-asutus on keskittynyt järven itäosaan, jossa rantakiinteistöt ovat lomakäytössä.
Onkemäenjärvellä ei ole reittejä eikä lintutorneja, joiden kautta alueen eliöstöön voisi tutustua. Lintujen hyvät katselupaikat ovat myös hankalasti saavutettavissa. Käytännössä myös vesialueen mataluus ja vesikasvillisuuden runsaus rajoittavat järven käyttömahdollisuuksia.
