Typpi on tärkein perustuotantoa rajoittava ravinne suurimmassa osassa Itämerta.
Typpi (N) ja fosfori ovat kaikkien mikro- ja makrolevien tarvitsemia pääravinteita, joiden saatavuus voi rajoittaa perustuotantoa. Ravinteiden ylitarjonta johtaa vesialueen rehevöitymiseen.
Typen määrä rajoittaa perustuotantoa suurimmassa osassa Itämerta, poikkeuksen muodostavat vain suurten jokien suistot ja Perämeri.
Typpi esiintyy vesissä molekulaarisena typpenä (N2), ammoniakkina (NH3), nitriittinä (NO2), nitraattina (NO3), sekä liuenneina orgaanisina yhdisteinä ja orgaanisessa hiukkasaineksessa.
Perustuottajat käyttävät kasvuunsa typen epäorgaanisia muotoja: ammoniakkia, nitriittiä ja nitraattia. Nitraatti on määrällisesti tärkein typpiravinne.
Useimmat typen suolat ovat hyvin vesiliukoisia, joten ne eivät varastoidu maaperään vaan huuhtoutuvat sadevesien mukana valuma-alueelta vesistöihin.
Typpi muodostaa noin 78% ilmakehän tilavuudesta. Vaikka typpeä on ilmakehässä runsaasti, vain eräät mikro-organismit ja sinilevät kykenevät sitomaan ilman kaasumaista typpeä.
Typpeä valuu mereen jätevedenpuhdistamoilta ja maataloudesta sekä laskeutuu ilmasta esimerkiksi liikenteen pakokaasuina.
Aiheesta muualla
- Typpi (Wikipedia)
- Itämeren fosforikuorma Suomesta 1970-2013 (Ymparisto.fi -verkkopalvelu)
- Itämeren happi- ja ravinnetilanne (Ymparisto.fi -verkkopalvelu)
- Itämeren kauppalaivojen mittaamat ravinteet ja levien runsaus (Ymparisto.fi -verkkopalvelu)
- Vesistöjen ravinnekuormitus ja luonnon huuhtouma (Ymparisto.fi -verkkopalvelu)
