Alkueläimet (Protozoa) ovat yksisoluisia ja kooltaan niin pieniä (noin 100-150 µm), ettei niitä havaitse kuin mikroskoopin avulla. Alkueläimet luokitellaan liikuntaelinten perusteella: valejalat eli pseudopodit (luokka Sarcodina), siimat eli flagellat (luokka Flagellata) ja ripset eli ciliat (luokka Ciliata).
Runsaslukuisimpia Itämeren alkueläimistä ovat ripsieläimet (Ciliata). Ripsiä, joita voi olla koko soluruumiin pinnalla tai vain jossain osassa, käytetään liikkumiseen ja ravinnonottoon.
Kuva: Ripsieläimiin (Tintinnoidea) kuuluva Helicostomella subulata
Ravinto
Siimaeliöt sekä pienimmät ripsieläimet käyttävät ravintonaan etenkin bakteereita, joita esiintyy paitsi vapaassa vedessä, myös hajoavassa orgaanisessa aineksessa, joiden pinnalla myös nämä niin sanotut pienet laiduntajat voivat liikkua bakteereita syöden. Suurin osa ripsieläimistä kuitenkin käyttää ravintonaan hiukan suurempia eliöitä; etenkin siimaeliöitä sekä yksisoluisia leviä, kuten panssarisiimaleviä. Alkueläimistä etenkin ripsieläimet ovat suuremmalle eläinplanktonille hyvälaatuista ja helposti sulavaa ravintoa.
Yllä Zoomastigophora -pääjakson alkueläimiä. Vasemmalla kaksi Diaphanoeca -kaulusflagellaattia, joista oikeanpuoleinen on Ebria tripartita. Oikealla Ebria syömässä Skeletonema-piilevää. Kuvat Seija Hällfors.
Yllä Rhizopoda-pääjakson alkueläimiä. Vasemmalla aurinkoeläin Heliozoa, keskellä kuoriameba. Oikealla ameba syömässä Nodularia-sinilevää. Kuvat Seija Hällfors.
Aiheesta muualla
- Alkueläimet (Wikipedia)
