Veden lämpötilan laskettua jäätymispisteeseensä alkaa muodostua jäätä. Meriveden suola alentaa hiukan jäätymislämpötilaa. Itämeren vesi jäätyy –0.2 … –0.8 Celsius-asteessa.
Ensimmäisinä jäätyvät rantavedet ja lahdenpoukamat, viimeisenä ulapat ja virtaavat vedet. Itämeren jää on yksivuotista eli se sulaa joka kesä.
Jäätyypit
Jäätä voidaan luokitella muun muassa sen mukaan miten se on muodostunut tai järjestynyt. Tässä esitellään vain muutamia jäätyyppejä.
Ahtojää
Ahtojää on ajojäätä, jonka palaset ovat pinoutuneet sattumanvaraisesti toistensa päälle ahtaumiksi tai valleiksi. Ahtojäävallit syntyvät jäälauttojen puristuessa toisiaan vasten, rikkoutuessa ja lohjenneiden palasten kasautuessa vedenpinnan ylä- ja alapuolelle.
Ajojää
Ajojää-termiä käytetään laajasti tarkoittamaan kaikkia merijään muotoja, lukuunottamatta kiintojäätä. Ajojää liikkuu tuulten ja virtausten voimasta. Ajojää voi olla tasaista, päällekkäin ajautunutta tai ahtautunutta ja sen peittävyys vaihdella 1-100 prosenttiin.
Jääkalvo
Ohut kimmoisa jääkalvo, joka taipuu aallokon, vedenpinnan kohoamisen ja paineen vaikutuksesta ja voi työntyä lomittain päällekkäin. Sillä on mattamainen pinta ja sen paksuus on alle 10 cm.
Jääriite
Heikko, kiiltävä jää, joka muodostuu tyyneen vähäsuolaiseen veteen joko suoraan tai jäähyhmästä jäätymällä. Sen paksuus on enintään 5 cm. Tuuli ja aallokko murtavat sen helposti yleensä suorakaiteen muotoisiksi kappaleiksi.
Kevätjää
Kevätjää on haurasta ja pettää helpommin kuin syksyinen jää, koska kidepuikot ovat löyhästi kiinni toisissaan. Ilman lämmetessä jäähän muodostuu pystysuoria onkaloita ja kiteitä erottavat suolataskut kasvavat. Sulamisen loppuvaiheessa kiteet ovat puikkomaisia.
Kiintojää
Merijää, joka on pysyvästi rannikon tuntumassa ja on kiinnittynyt saariin, kareihin tai matalikkoihin. Vedenkorkeuden vaihtelu voi nostaa tai laskea kiintojäätä. Kiintojää voi muodostua suoraan paikalleen merivedestä tai ajojäästä, joka jäätyy yhteen rannikon edustalla.
Kohvajää
Kun jää pettää lumen painosta, jään päälle nouseva vesi ja lumi muodostavat sohjoa, joka pakkasen kiristyessä jäätyy kohvajääksi. Kohvajää sisältää usein ilmakuplia ja on himmeän vaaleaa, maitomaista, sen kiteet ovat pieniä ja raemaisia. Kantavuus on vain noin puolet teräsjään kantokyvystä.
Lautasjää
Pääasiassa pyöreitä jääpalasia, halkaisijaltaan 30 cm – 3 m ja paksuudeltaan noin 10 cm. Jääpalasten reunat ovat kohollaan, koska lautat ovat törmänneet toisiinsa. Lautasjää voi joskus muodostua erilaisten vesikerrosten vaikutuksesta vedenpinnan alapuolelle ja nousta sieltä veden pinnalle.
Teräsjää
Kirkas teräsjää muodostuu suoraan vedestä. Se on tumman sinertävää, lasimaista ja yleensä suurikiteistä. Jään kantokyky mitataan aina teräsjään mukaan. Pienin kantava teräsjään paksuus on yksin kulkevalle ihmiselle vähintään viisi senttiä.
Aiheesta muualla
- Jää (Wikipedia)
