Usminjärvi (21.031.1.004)
Usminjärvi on pieni järvi Vantaa (21) -päävesistössä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Järvi ja sen ympäristö
Kytäjä-Usmin alueen itäosassa sijaitseva Usminjärvi on pieni, syvä järvi. Pohjoisesta ja luoteesta laskevat ojat tuovat siihen vesiä metsien ympäröimältä, 113 hehtaarin valuma-alueelta. Järven pinta-ala on 11,5 ha ja se on 15 metriä syvä. Usmista vedet laskevat etelän suuntaan kohti Kytäjokea.
Järven itärannalla on vapaa-ajanasutusta ja ympärivuotista asutusta sekä järven lounaisnurkassa kaksi yhteisörantaa. Järven kaakkoiskulmassa on Hyvinkään kaupungin yleinen uimaranta.
Veden laatu
Usminjärven syvänteen vedenlaatua on seurattu viime vuosina kolmen vuoden välein osana Hyvinkään pintavesien seurantaa.
Usminjärvi on ruskeavetinen humusjärvi, missä etenkin talvella pH-arvo (alle 6) on ollut matala. Järven vesi on kirkasta ja esim. kesällä 2013 näkösyvyydeksi mitattiin 165 cm. Kevään täyskierron jälkeen järveen muodostuu vahva kerrostuneisuus lämpötilan harppauskerroksen ollessa runsaassa kolmessa metrissä. Päällysvesi on ollut siten kokonaisuudessaan valaistua vesikerrosta, missä tapahtuu perustuotantoa.
Loppukesällä Usminjärven alusvedessä happivarat ehtyvät, mutta täysin happi ei ole loppunut edes järven pohjan läheisyydestä. Talvisin järven alusvedessä happitilanne on ollut välttävä.
Ravinnepitoisuudet Usminjärvessä ovat olleet lähinnä lievästi rehevän humusjärven tasoa, kokonaisfosforipitoisuus noin 15 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus noin 500 µg/l. Päällys- ja alusveden välillä ravinnepitoisuuksissa on esiintynyt varsin vähän eroja. Kesän 2013 kohonneet fosforipitoisuudet poikkeavat selvästi aikaisemmista arvoista. Ajankohtana päällysvedessä todettiin hieman ulosteperäisiä bakteereita, joita järven keskialueella ei ole aikaisemmin todettu.
Usminjärven ravinnepitoisuudet osoittavat lähinnä hyvää tilaa järvessä. Merkkejä sedimentistä tapahtuvasta ravinteiden liukenemisesta ei ole todettavissa. Järven matala, lievästi rehevälle vedelle tunnusomainen klorofylli a-pitoisuus, 4-10 µg/l, viittaa hyvään tilaan.
Usminjärven uimarannalla tehdään kesällä kahden viikon välein leväseurantaa. Sinileviä on esiintynyt järvessä hieman, useimmin kesä-heinäkuussa (linkki). Vuosina 2007 ja 2010 tutkituissa kasviplanktonnäytteissä leväbiomassat, 0,9-1 mg/l, olivat matalia ja haitallisten sinilevien osuus, 0,7-3,6 % oli pieni.
<galleria Klorofylli-a mittaa lehtivihreällisten planktonlevien määrää vedessä, mikä kuvaa järven rehevyystasoa. Lievästi rehevissä järvissä klorofylli a-pitoisuus on 4-10 µg/l ja rehevissä yli 20 µg/l. Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l. Luonnontilaisissa vesissä typpeä on 200-500 µg/l. Kesällä normaali päällysveden happipitoisuus on 8-9 mg/l. Kerrostuneisuuskausien lopulla 4-8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä. Ruskeavetisten lampien syvänteet voivat olla myös luontaisista tekijöistä johtuen vähähappisia. Väriluku kuvaa veden humuspitoisuutta. Värittömissä vesissä väriluku on alle 20 mg Pt/l, humusvesissä yli 60 mg Pt/l. Suovaltaisilla valuma-alueilla veden väriluku voi olla yli 200 mg Pt/l. Veden ruskeus ja sameus vähentävät veden näkösyvyyttä. </galleria>
Vesistön suojelu ja kunnostus
Ranta-alueilla on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta järven hyvä tila säilyy myös tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Tämä onnistuu helpoiten ottamalla käyttöön kuivakäymälä vesikäymälän sijaan. Kuivakäymälän [1.pdf sijoittamiseen ja rakenteeseen] sekä käymäläjätteen käsittelyyn on syytä kiinnittää huomioita. Kompostoitu käymäläjäte voidaan käyttää hyödyksi tontilla ja se onkin tehokas lannoite, jonka lisäksi ei tarvita muita lannoitteita. On myös hyvä muistaa, että kuivakäymälässä eroteltuja nesteitä ei saa johtaa suoraan maahan.
Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäisiä vesimääriä ei koske ns. hajajätevesiasetus. Vähäisiäkään jätevesiä ei saa johtaa kuitenkaan suoraan vesistöön tai kaivon lähelle. Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät Kesämökin jätevesioppaasta. Jos veden käyttö on vähäistä suurempaa eli esim. aina, jos käytössä on vesikäymälä, noudatetaan ns. hajajätevesiasetuksen puhdistusvaatimuksia. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista Opas jätevesien maailmaan -nettisivuilta, kaupungin vaatimuksista jätevesien käsittelylle Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä sekä kuivakäymälän hoidosta ja jätteen käsittelystä.
Reitit ja paikat
Uimaranta
Usminjärven uimaranta on STM:n asetuksen 177/2008 mukainen yleinen uimaranta, jonka kävijämäärä on hellepäivinä yli 100. Ranta on hyväkuntoinen ja siisti. Uimarannalla on huoltorakennus pukeutumistiloineen (avoinna kesä-elokuussa) valvojan läsnä ollessa. Rannalla on pukukopit ja käymälät, joita voi käyttää myös silloin, kun huoltorakennus ei ole auki. Rannalla on laituri ja pelastusvene. Ranta on kahluusyvyyteen asti hiekkapohjainen ja syvemmällä on humusta.
Hyvinkään kaupungin terveydensuojeluviranomainen valvoo säännöllisesti uimarannan veden laatua, mm. ulosteperäisten bakteerien pitoisuuksia. Uimaveden laatua arvioidaan myös aistinvaraisesti leväseurantakäynneillä. Tarvittaessa leväesiintymistä otetaan näyte.
Sinilevien eli syanobakteerien esiintymästä tiedotetaan yleisölle mm. rannan ilmoitustaululla sekä [www.hyvinkaa.fi Hyvinkään kaupungin kotivivulla] uimavesitulosten yhteydessä.
Kytäjä-Usmin ulkoilualue ja luonto
Usminjärven länsipuolelta Suolijärvelle asti ulottuva Kytäjä-Usmin ulkoilualueen luonto- ja retkikohteet tarjoavat hienot puitteet luonnossa liikkumiseen. Alueen vesistöt, metsät ja kalliot ovat monimuotoinen ympäristö retkeilyyn ja virkistykseen. Alue on Natura2000-verkostossa. Natura-alueen arvo perustuu ennen kaikkea laajaan, rakentamattomaan luontokokonaisuuteen, jollainen on tiheään asutulla Uudellamaalla ainutlaatuinen. Alueella esiintyy luonto- ja lintudirektiivien lajeja sekä useita luontodirektiivin luontotyyppejä. Alueelta on tavattu useita Uudellamaalla uhanalaisia kasvilajeja.
Ulkoilualueelle pääsee hyvin Usmin uimarannan parkkipaikan (Usminjärventie 206) kautta. Usminrinteentie 80 kohdalla on myös parkkitilaa.
Usminjärven eteläpuolella sijaitsevan Mätälammin purolehto on todettu valtakunnallisesti arvokkaaksi luontotyypiksi. Mätälammin luona on jäljellä vielä myös iäkkäitä, osin soistuneita kuusikoita, jotka ovat linnustolle tärkeitä (mm. pohjantikan pesimäympäristö). Mätälammilla pesii myös uhanalainen pikkusieppo (Ficedula parva).
Lehdoissa esiintyy useita vaateliaita lehtokasveja, mm. humala, kullero ja Uudellamaalla uhanalainen kaiheorvokki (Viola selkirkii). Pohjalammin eteläpuolisessa puronvarsilehdossa kasvaa valtakunnallisesti uhanalaista kynäjalavaa.
Järven yhteisöt
Usminjärven lounaisnurkassa on kaksi yhdistysten käytössä olevaa aluetta, joissa on vuokrattavia mökkejä. Hyvinkään Invalidit ry:n Kesäkodin mökkikylästä voi vuokrata pieniä lomamökkejä kesällä.
Voimistelu- ja urheiluseura Hyvinkään Pontevan maja rantasaunoineen on myös vuokrattavissa.
Aiheesta muualla
Vedenlaadun seurannan raportit
Kartta Kytäjä-Usmi retkeilyalueelle
