Jauholammi (21.031.1.003)
Jauholammi on pieni järvi Vantaa (21) -päävesistössä.
Järvi ja sen ympäristö
Jauholammi sijaitsee Usminjärven lounaispuolella. Lammen valuma-alue, kooltaan 80 hehtaaria, on rikkonaista metsien peittämää kallio- ja moreenimaastoa, osaksi pelloiksi muokattua savikkoa. Lampeen tulee muutama pieni oja ja vedet laskevat siitä kaakon suuntaan, kohti Mätälampea ja yhtyvät sen laskuojaan, joka vie vedet Kytäjokeen. Lammen kaakkkoiskulmassa on pieni saari. Lammen rannalla ja rannan läheisyydessä on asutusta.
Veden laatu
Jauholammin syvänteen vedenlaatua on seurattu viime vuosina kuuden vuoden välein osana Hyvinkään pintavesien seurantaa. Havaintopaikka on lammen keskisyvänteessä, jossa syvyyttää on kuutisen metriä.
Jauholammi on lievästi samea, ruskeavetinen lampi, jonka väriluku on noussut viime vuosina. Näkösyvyys on ollut seurantakesinä 110-140 cm eli selvästi alentunut kesän 1997 arvosta180 cm.
Jauholampeen muodostuu talvella ja kesällä selvä lämpötilakerrostuneisuus. Kesällä lammen alusvesi on mennyt lähes hapettomaksi, talvella ei.
Jauholammissa päällysveden kokonaisfosforipitoisuus, 11 µg/l, oli 2013 seurantavuosien 1997-1998 tasoa. Pitoisuus on lähellä karun veden tasoa, vaikka yleisilmeeltään lampi oli rehevä. Lammen matalilla rannoilla kasvillisuus oli runsasta ja rehevää. Se käyttää hyödykseen valumavesien ravinteet ja ehkäisee tehokkaasti lammen rehevöitymistä. Kesän seurantakerralla lammen alusvedessä kokonaisfosforipitoisuus oli hieman koholla, kuten myös typpi- ja rautapitoisuudet. Vesi oli myös selvästi samentunutta. Merkittävää, rehevöitymistä edistävää sisäistä kuormitus ei lammessa todettu.
Jauholammissa klorofylli a-pitoisuus on vaihdellut viime vuosina 11-20 µg/l, eli osoittavat reheviä kasvuolosuhteita. Sinilevien eli syanobakteerien esiintymisestä ei ole havaintoja. Veden hygieeninen laatu oli 2013 Jauholammissa hyvä ja vesi virkistyskäyttöön sopivaa.
Vesistön suojelu ja kunnostus
Jauholammin rannan rehevä kasvillisuus hyödyntää valumavesien mukanaan tuomia ravinteita tehokkaasti ja ehkäisee mm. levähaittojen syntymistä. Kasvillisuus vaikeuttaa rantojen käyttöä ja niitä voi poistaa kulkureittien avaamiseksi järvelle.
Ranta-alueilla on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta järven hyvä tila säilyy myös tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Tämä onnistuu helpoiten ottamalla käyttöön kuivakäymälä vesikäymälän sijaan. Kuivakäymälän sijoittamiseen ja rakenteeseen sekä käymäläjätteen käsittelyyn on syytä kiinnittää huomioita (kts. tarkemmin Hyvinkään kaupungin jätehuoltomääräykset). Kompostoitu käymäläjäte voidaan käyttää hyödyksi tontilla ja se onkin tehokas lannoite, jonka lisäksi ei tarvita muita lannoitteita. On myös hyvä muistaa, että kuivakäymälässä eroteltuja nesteitä ei saa johtaa suoraan maahan.
Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäisiä vesimääriä ei koske ns. hajajätevesiasetus, mutta niitäkään ei saa johtaa suoraan vesistöön tai kaivon lähelle. Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät Kesämökin jätevesioppaasta. Jos veden käyttö on vähäistä suurempaa eli esim. aina, jos käytössä on vesikäymälä, noudatetaan ns. hajajätevesiasetuksen puhdistusvaatimuksia. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista Opas jätevesien maailmaan -nettisivuilta, kaupungin vaatimuksista jätevesien käsittelylle Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä sekä kuivakäymälän hoidosta ja jätteen käsittelystä.
Reitit ja paikat
Usminjärven länsipuolelta Suolijärvelle asti ulottuva Kytäjä-Usmin ulkoilualueen luonto- ja retkikohteet tarjoavat hienot puitteet luonnossa liikkumiseen. Alueen vesistöt, metsät ja kalliot ovat monimuotoinen ympäristö retkeilyyn ja virkistykseen. Alue on Natura2000-verkostossa. Natura-alueen arvo perustuu ennen kaikkea laajaan, rakentamattomaan luontokokonaisuuteen, jollainen on tiheään asutulla Uudellamaalla ainutlaatuinen. Alueella esiintyy luonto- ja lintudirektiivien lajeja sekä useita luontodirektiivin luontotyyppejä. Alueelta on tavattu useita Uudellamaalla uhanalaisia kasvilajeja.
Ulkoilualueelle pääsee hyvin Jauholammin kaakkoispuolella olevan Usminjärven uimarannan parkkipaikan (Usminjärventie 206) kautta tai jatkamalla Jauholammin länsirantaa sivuavaa tietä pitkin Piilolammelle.
Jauholammista kaakon suuntaan sijaitseva Mätälammin purolehto on todettu valtakunnallisesti arvokkaaksi luontotyypiksi. Mätälammin luona on jäljellä vielä myös iäkkäitä, osin soistuneita kuusikoita, jotka ovat linnustolle tärkeitä (mm. pohjantikka pesimäympäristö). Mätälammilla pesii myös uhanalainen pikkusieppo (Ficedula parva). Lehdoissa esiintyy useita vaateliaita lehtokasveja, mm. humala, kullero ja Uudellamaalla uhanalainen kaiheorvokki (Viola selkirkii). Pohjalammin eteläpuolisessa puronvarsilehdossa kasvaa valtakunnallisesti uhanalaista kynäjalavaa.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Vedenlaadun seurannan raportit
