Kirmanjärvi (04.516.1.001)/Järvikortti

KIRMANJÄRVET (04.516.1.001)
Järvityyppi	Runsasravinteiset järvet (Rr)
Järven pinta-ala	304 ha
Keskisyvyys ja maksimisyvyys	ka. 3,6 m ja max. 10,0 m
Laskennallinen viipymäaika	468 vrk
Valuma-alueen pinta-ala	29,3 km2
Valuma-alueen kuvaus	Kirmanjärvien latvavaluma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on lähes 30 %. Lisäksi valuma-alueella on runsaasti haja-asutusta, muu osa alueesta on metsätalouskäytössä. Yläpuolisia vesistöjä ovat rehevöityneet Iso- ja Pikku-Ahmo.
Järven nykytila	Kirmanjärvien ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Syynä ovat mm. korkeat levämäärät, rantavyöhykkeen pohjaeläimistön ja vesikasvillisuuden sekä kalaston tila (särkikalavaltaisuus, suuret yksilömäärät). Levämäärissä ja ravinnepitoisuukissa on viime vuosina nousuuntausta. Alusveden heikko happitilanne on myös selkeä ongelma (syvänteessä hapetin vuodesta 1986).
Kuormitus- ja muutostekijät	Kirmanjärvien merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, järven sisäinen kuormitus ja haja-asutuksen jätevedet. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentään noin 25 %.
Toimenpide-ehdotukset	Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja tarkistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso ja toimivuus. Lisäksi järven ravintoketjua olisi mahdollista hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (ensimmäisen vuoden saalistavoite noin 35 000 kg/v, hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 10 000 kg/v).
Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat.	Kirmanjärveä on kunnostettu 1990- luvulla, jolloin järvellä toteutettiin ruoppauksia, vesikasvien poistoa jäädyttämällä ja niittämällä sekä nostettiin vedenkorkeutta pohjapadolla. Lisäksi Kirmanjärven syvänteeseen on asennettu ilmastin, joka on edelleen toiminnassa. Kirmanjärveä tehokalastettiin 1989-1997, minkä seurauksena levämäärä väheni selvästi ja järven näkösyvyys lisääntyi. Kalastuksen loputtua tilanne palautui muutamassa vuodessa ennalleen ja heikkeni edelleen. Kirmanjärven valuma-alueella on tehty vuonna 2010 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Haapajärven – Kilpijärven alue" (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 1/2011)
Seuranta	Kirmanjärvet on yksi maakunnan eniten seuratuista ja tutkituista järvistä, kattavaa biologista seurantaa on tehty vuodesta 2007 ns. MaaMet-seurantahankkeessa ja vedenlaatuseurantaa yhdenjaksoisesti vuodesta 1986 (suurelta osin kaupungin hoitama). Yhdellä järveen laskevalla osavaluma-alueella on käynnissä Luonnonvarakeskuksen hoitama jatkuvatoiminen kuormituksen seurantaa.

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus