Maaninkajärvi (04.282.1.001)/Järvikortti

MAANINKAJÄRVI (04.282.1.001)
Järvityyppi	Runsashumuksiset järvet (Rh)
Järven pinta-ala	2 435 ha
Keskisyvyys ja maksimisyvyys	ka. 10,6 m ja max. 70,4 m
Laskennallinen viipymäaika	41 vrk
Valuma-alueen pinta-ala	Koko valuma-alue 5870 km2, lähivaluma-alue 225 km2
Valuma-alueen kuvaus	Maaninkajärvi on suhteellisen lyhytviipymäinen järvi, jolla on laaja yläpuolinen valuma-alue. Tästä syystä järven vedenlaatu ja ekologinen tila on riippuvainen yläpuolisen vesistöreitin vesienhoidon toimenpiteistä ja tulevasta vedenlaadusta. Myös Maaninkajärven lähivaluma-alueella on runsaasti peltoviljelyä (22 %) ja haja-asutusta.
Järven nykytila	Maaninkajärven ekologinen tila on tyydyttävä. Järven levämäärä on korkeahko ja siinä on heikentyvää kehityssuuntaa. Paikalliset runsaat sinileväkukinnot ajoittain toistuvia. Syvännepohjaeläimistön koostumus poikkeaa vertailuolosuhteista. Ravinnepitoisuudet eivät ole erityisen korkeita ja happitilanne alusvedessä heikko lähinnä kevättalvella.
Kuormitus- ja muutostekijät	Maaninkajärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalous ja haja-asutuksen jätevedet. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 10 %.
Toimenpide-ehdotukset	Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoitus, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi tulee huolehtia haja-asutuksen kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuudesta ja metsätalouden vesiensuojelusta.
Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat	Maaninkajärven valuma-alueella on tehty vuonna 2012 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Maaningan ja Siilinjärven alue" (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 26/2013).
Seuranta	Järven vedenlaatua ja ekologista tilaa (kasviplankton, pohjaeläimet) seurataan määrävuosina ympäristöhallinnon seurantaohjelman puitteissa (kunta mahdollisesti vastaa vedenlaatunäytteistä; velvoitetarkkailu loppui vuoteen 2014).