Varpanen (04.634.1.009)/Järvikortti

VARPANEN (04.634.1.009)
Järvityyppi	Runsashumuksiset järvet (Rh)
Järven pinta-ala	107 ha
Keskisyvyys ja maksimisyvyys	ka. 4,4 m ja max. 13,0 m
Laskennallinen viipymäaika	124 vrk
Valuma-alueen pinta-ala	78 km2
Valuma-alueen kuvaus	Varpasen valuma-alueesta maatalousaluetta on reilut 12 % ja rakennettua aluetta vajaat 7 %. Valuma-alueella on runsaasti ojitettu metsätalousaluetta ja karjataloutta.
Järven nykytila	Varpasen ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (2013). Tilan heikentyminen näkyy kasviplanktonin (levien) runsautena sekä pohjaeläimistön tilan heikentymisenä. Varpasen kahta syvännettä hapetetaan, mutta nimenomaan loppukesäisin on havaittu paikoitellen alusveden hapettomuutta. Rehevöityminen näkyy todennäköisesti myös järven kalastorakenteessa. Fosforipitoisuudet ovat kuitenkin hyvällä tasolla, typpipitoisuus tyydyttävää luokkaa.
Kuormitus- ja muutostekijät	Varpasen merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalous, haja-asutuksen jätevedet sekä sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 15 %.
Toimenpide-ehdotukset	Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi metsätalouden ja haja-asutuksen vesiensuojeluun tulee kiinnittää huomiota. Järven ravintoketjua on mahdollista hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (a-klorofylli/kokP-suhde on 0.95). Ensimmäisen vuoden saalistavoite olisi vähintään 12 000 kg/v ja hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 3 500 kg/v
Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat	Varpasen syvänteiden happitilannetta parannetaan kahdella hapettimella. Järven ranta-alueilla on toteutettu lähinnä virkistyskäyttöä parantavia kunnostustoimenpiteitä vuosina 1993-1996.
Seuranta	Varpanen kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon. Järven vedenlaatua ja kasviplanktonlevien määrää (a-klorofylli) seurataan velvoitetarkkailuna vuosittain, kasviplanktonlajistoa ja pohjaeläimistön tilaa ympäristöhallinnon toimesta määrävuosina (R3).

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus