Kiuruvesi/
Kiuruveden säännöstely
Kiuruveden säännöstelyn aloitti tie- ja vesirakennushallitus vuosina 1903 - 1906. Säännöstely suunniteltiin alun perin palvelemaan lähinnä vesiliikenteen tarpeita. Uiton loputtua säännöstely muutettiin palvelemaan paremmin maatalouden tarpeita. Säännöstely oli 1960-luvulle saakka järvenlaskuyhtiön hoidossa. Säännöstelyluvan nykyinen haltija on Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Kiuruveden säännöstelyä hoidetaan Kiurujoen Saarikoskessa olevalla säännöstelypadolla. Juoksutusohje on yksinkertainen. Vedenpinta pyritään pitämään yleensä tavoitetasolla N43 + 88,40 m. Ennen kevättulvan tuloa vedenpintaa lasketaan 0,4 m varastotilan tekemiseksi järveen. Kevättulvalla pato on pidettävä täysin auki, kun vedenpinta on tavoitetason N43 + 88,40 m yläpuolelle.
Kiuruveden vedenkorkeudet
Kiuruveden vedenkorkeuksia havaitaan Lapinsalmessa olevalla automaattisella vedenkorkeusasemalla. Vedenkorkeushavainnot alkavat vuodesta 1986. Kiuruvedellä on havaittavissa voimakas kevättulva. Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu on keskimäärin 1,5 m. Vaihtelu aiheutuu pääasiassa kevättulvasta, joka voi nousta liki kaksi metriä tavoitekorkeuden yläpuolelle. Muina aikoina vedenkorkeuden vaihtelu on vähäistä.
Kiuruveden luonnontilaisista vedenkorkeuksista ei ole havaintoja. Kiuruveden säännöstelyn kehittämisselvityksen yhteydessä laskettiin vesistömallijärjestelmän tulovirtaamien ja Kiurujoen luonnontilaisen purkautumiskäyrän avulla Kiuruveden luonnonmukaiseksi palautetut vedenkorkeudet vuosijaksolle 1986 - 2009. Tulosten mukaan Kiuruveden alimmat vedenkorkeudet olisivat laskeneet luonnontilassa yli metrin nykyistä kesävedenkorkeutta alemmaksi ja tulvat olisivat nousseet 40 - 50 cm nykyisiä tulvakorkeuksia ylemmäksi. Vedenkorkeuden vaihteluväli on siis ollut selvästi nykyistä suurempi.
Kiuruveden vedenkorkeuden keski- ja ääriarvot v. 1986 - 2009 (N43+m)
| Tunnusluku | Havaittu vedenkorkeus | |
|---|---|---|
| Ylin vedenkorkeus (HW) | 90,30 | |
| Keskimääräinen ylin vedenkorkeus (MHW) | 89,47 | |
| Keskimääräinen vedenkorkeus (MW) | 88,46 | |
| Keskimääräinen alin vedenkorkeus (MNW) | 88,12 | |
| Alin vedenkorkeus (NW) | 87,96 |
Säännöstelyn kehittäminen
Kiuruveden säännöstelyn vaikutuksia ja kehittämismahdollisuuksia arvioitiin ensimmäisen kerran Pohjois-Savon järvisäännöstelyjen kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia selvittäneessä hankkeessa (Keto, A. ym., 2008. Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen raportteja 2/2008). Selvityksessä todettiin joitakin tarpeita säännöstelyn muuttamiseen, joten ympäristökeskus käynnisti vuonna 2008 perusteellisemman selvityksen Kiuruveden säännöstelyn kehittämismahdollisuuksista. Samassa hankkeessa selvitettiin säännöstelyn kehittämisen lisäksi mahdollisuuksia Kiuruveden tilan parantamiseksi.
Kehittämishankkeen loppuraportissa (Miettinen, T. ym., 2013. Kiuruveden tilan paran-taminen - Säännöstelyn kehittäminen ja ravinnekuormituksen vähentäminen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten raportteja 107/2013, http://www.doria.fi/handle/10024/94024) esitettiin joukko säännöstelyn kehittämistä koskevia suosituksia, joilla voidaan parantaa järven tilaa ja käyttömahdollisuuksia. Suositusten perusteella Pohjois-Savon ELY-keskus käynnistää säännöstelyluvan tarkistamiseen tähtäävän suunnittelun keväällä 2015.
