Iso Hietajärvi (04.963.1.012)
Iso Hietajärvi on pieni järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on erinomainen.
Järven erityispiirteet
Iso Hietajärvi sijaitsee Patvinsuon kansallispuistossa Lieksassa. Valuma-alueesta reilu kolmannes on turvemaata, ja suot ovat luonnontilaisia, sekä ojittamattomia. Lähes neljännes valuma-alueesta on järvien ja lampien peitossa. Alueen metsät ovat pääasiassa vanhaa hakkuukypsää metsää, ja pääpuulaji on mänty. Vielä 1900-luvun alussa alueella harjoitettiin kasken- ja tervanpolttoa, ja viimeisin suuri metsäpalo alueella sattui noin 150 vuotta sitten.
Iso Hietajärvi on toinen Suomen yhdennetyn seurannan intensiivialueista. Järveä seurataan kaikilla ekosysteemin eri osa-alueilla, fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia ominaisuuksia tarkastellen. Yhdennetyllä seurannalla pyritään saamaan kokonaisvaltaista kuvaa päästöjen vaikutuksista ekosysteemiin, ja saatujen tietojen valossa vaikuttamaan poliittisiin päästöratkaisuihin ja -rajoituksiin. Saadun aineiston avulla myös kehitetään ekosysteemimallinnusta.
Nykytila ja suojelu
Iso Hietajärvi on kirkasvetinen, mutta niukkaravinteinen, melko hapanvetinen järvi. Avovesiaikoina sen pH-arvo voi olla jopa 7,3. Lopputalvesta järven happitilanne saattaa olla heikko, jolloin pohjasta vapautuu fosforia.
Iso Hietajärvellä on tehty mittavia tutkimuksia ilman kautta tulevan kuormituksen selvittämiseksi. Mittausaikana, vuosina 1987-2005, sadeveden happamuus ja sulfaattipitoisuus ovat vähentyneet huomattavasti päästövähennys-sopimusten takia. Verrattuna muihin Suomen osiin, Iso Hietajärvelle ilman kautta tuleva kuormitus on suurempi verrattuna Pohjois-Suomeen, mutta huomattavasti pienempi verrattuna Etelä-Suomeen. Seurannassa ovat myös typpi- ja raskasmetallikuormitukset, sillä niissä ei ole ollut havaittavaa muutosta parempaan.
Hietajärven valuma-alueella on tehty intensiivistä seurantaa jo vuodesta 1987 alkaen, ja tuloksista on julkaistu useita artikkeleita. Myös Iso Hietajärveen laskevan Hietapuron, sekä Pieni Hietajärven kautta laskevan Kelopuron veden laatua ja määrää on tarkkailtu koko tarkastelujakson ajan.
Vuoden 2001 verkkokoekalastuksessa Iso Hietajärven ekologinen tila arvioitiin erinomaiseksi, saaliiksi saatujen kalojen perusteella.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Iso Hietajärvellä on tehty lukuisia koekalastuksia eri vuosina. Ihmistoiminnan ei ole todettu vaikuttavan järven kalakantaan, ja siksi se onkin valtakunnallisesti merkittävä vertailujärvi. Myös vahva ahvenkanta ja siinä olevat suuret yksilöt kertovat järven häiriintymättömyydestä.
Runsaimpina kalalajeina Iso Hietajärvessä esiintyy ahventa ja särkeä, mutta myös hauki, kiiski ja salakka ovat tyypillisiä lajeja. Kalakanta on pysynyt seurantajaksolla suunnilleen samana, lukuunottamatta ahventa, jonka kanta on vahvistunut. 1980-luvulla Iso Hietajärveen istutettiin myös siikaa, mutta myöhemmät koekalastukset ovat osoittaneet siikakannan heikenneen ja jopa hävinneen kokokaan. Kokonaisuudessaan Iso Hietojärven kalasto on vähälajinen, ja järvestä puuttuvat kokonaan herkemmät lajit.
Kasvilajeista runsaimpana Iso Hietajärvessä esiintyy kultaleviä ja viherleviä, jotka ovatkin tyypillisiä suomalaisille, karuille ja kirkasvetisille järville.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Suomen ympäristökeskuksen ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen julkaisu: Niinioja, Riitta ja Rämö, Anita. Hietajärven alue - ympäristön seurannan helmi Pohjois-Karjalassa. Joensuu 2006
