Urajärvi (14.123.1.001)

62 856 200 m³ <br />0,0629 km³ <br />62 856 200 000 l <br />

29 460 m <br />0,157

Järven tiedot

Keskustelut

Lisää/muokkaa

Järvi

• Nimi: Urajärvi
• Järvinumero: 14.123.1.001
• Vesistöalue: Urajärven valuma-alue (14.123)
• Päävesistö: Kymijoki (14)
• Ekologinen tila: tyydyttävä

Perustiedot

• Pinta-ala: 1 414,74 ha
• Syvyys: 16,12 m
• Keskisyvyys: 4,44 m
• Tilavuus: 62 856 200 m³0,0629 km³ <br />62 856 200 000 l <br />
• Rantaviiva: 29,46 km29 460 m <br />
• Korkeustaso: 65,3 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Iitti
• Maakunta: Päijät-Hämeen maakunta
• ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Järven keskustelusivu

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Valokuvat

Valtakunnallinen sinileväseuranta

2. elokuu 2016 10:04

Urajärven uimaranta 2.8.2016

Valtakunnallinen sinileväseuranta

5. syyskuu 2023 08:17

Valtakunnallinen sinileväseuranta

27. syyskuu 2022 08:33

Valtakunnallinen sinileväseuranta

Erittäin runsaasti sinilevää 23.6.2020

Katso lisää kuvia

Järven erityispiirteet

Urajärvi sijaitsee Iitin kunnassa, ja kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen. Urajärvi on Kymenlaakson 6. suurin järvi pinta-alan perusteella, Järviwikin tilastojen mukaan, ja lisäksi se on Iitin kolmanneksi suurin järvi. Iitin kokonaispinta-alasta (687,1 km²) sisävesien osuus on 14,2 % (97,28 km²). Urajärven osuus Iitin sisävesien pinta-alasta on noin 14,5 % (14,147 km²). Urajärvellä on 13 saarta, joiden yhteispinta-ala on 24,6 hehtaaria. Rantaviivaa järvellä on noin 30 km. Urajärvi on pintavesityypiltään: pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (OIVA 2013.)

Selkäalueella on kolme, pienialaista syvännettä ja näiden syvyys on noin 13 metriä. Urajärvellä suurin syvyys on 16 metriä. Järven keskisyvyys on vain 4,4 metriä. Urajärven viipymä on suhteellisen pitkä, reilu 4,5 vuotta.

Urajärvestä vesi laskee luoteisosassa sijaitsevan Kupparinojan kautta Pyhäjärven Pelinginselkään ja siitä Kymijoen kautta Suomenlahteen. Pyhäjärven ja Kymijoen pinnankorkeuksien vaihteluista, virtaussuunta Kupparinojassa saattaa olla välillä myös Urajärven suuntaan. Urajärven valuma-alueeseen kuuluvat Mustalampi, Ikolanlampi, Kalliojärvi, Vähäjärvi sekä Matkuslampi. Myllyojan kautta Mustalampi laskee Urajärveen. Pintavalunnan lisäksi, Urajärveen tulee myös pohjavesiä (Kymijoen vesi ja ympäristö,Iitin Urajärven tutkimus loppuvuodesta 2006).

Nykytila ja suojelu

Urajärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi ja sen kemiallinen tila on hyvä (OIVA 2013). Urajärven tilaa heikentävät maatalouden ja haja-asutuksen hajakuormitus sekä järven sisäinen kuormitus. Kuormittajat aiheuttavat järvessä rehevöitymistä sekä orgaanisen aineen aiheuttamaa hapen kulumista.

Urajärvi on ollut aikoinaan tyypiltään karu, hiekkarantainen järvi. Urajärven valuma-alueen maaperä on vaihtelevaa. Itä- ja eteläosissa pienempien järvien alueen maaperä on lähinnä kalliomaata, hiekkaa sekä hiekkamoreenia. Alavimmilla alueilla maaperä on enimmäkseen eloperäistä. Järven pohjoisosassa esiintyy savialueita, jotka ovat maatalousvaltaisia. Maa-alueen pinta-alasta noin 20 % on otettu maatalouden käyttöön. Maatalouden tuoman hajakuormituksen lisäksi viemäriverkoston ulkopuolella olevat noin reilu 250 loma-asuntoa tuovat oman kuormituksensa vesistöön. Päällysveden ravinnepitoisuudet ovat viime aikoina parantuneet, mutta alusvedessä on havaittu ravinnepitoisuuden nousua sekä syvänteen happitilanteen heikentymistä. Urajärvi on siis rehevöitynyt, joka näkyy sinileväkukintoina sekä matalien lahtien umpeenkasvuna. Erityisesti kesäisin rehevöityminen ilmenee järvessä leväkukintoina, jonka vuoksi vesi on sameaa (Kymijoen vesi ja ympäristö, Iitin Urajärven tutkimus loppuvuodesta 2006).

Urajärvellä on Natura-alue Mukulanlahdella, joka on myös osa Pyhäjärven Natura-aluetta luontoarvojensa sekä lintu- ja luontodirektiivin puolesta.(Valtion ympäristöhallinto 2008). Mukulanlahti on matala, laajoista ruovikoista ja järvikorte- sekä järvikaislakasvustoista koostuva alue. Alueen itäosissa esiintyy myös osmankäämiä sekä rannoilla sara- ja ruoholuhtaa, länsirannoilla isovarpurämettä. Pääosin Urajärvi on karu kasvillisuudeltaan. Yleisimmät vesikasvit Urajärven vesialueiden ja luhta-alueiden välissä ovat vesitatar, ulpukka, ärviät ja piuru. Urajärven valuma-alueilla on myös luontodirektiivin puolesta suojeltu Kukkomäen metsän Natura-alue ja sekä muutamia muita, pienempiä luonnonsuojelualueita.

Urajärvi on valittu Kymijoen järvikunnostushankkeeseen. Hanke on viralliselta nimeltään Kymijoen alueen järvikunnostushanke (2013-2014). Hankkeen tarkoituksena on tarjota apua kunnostuksen suunnittelussa kymmenelle Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella olevalle järvelle. Hankkeen toteuttaja on Kymijoen vesi ja ympäristö ry. (Gråsten 2013, 4.)

Urajärven osalta hanke etenee niin, että ensin järvestä tehdään nykytilatutkimus ja kunnostaminen suunnitellaan. Tämän jälkeen hankitaan kunnostamiseen tarvittava rahoitus, joka haetaan EU:lta. (Gråsten 2013, 5.)

Suunnitteluvaihe kestää kaksi vuotta ja kaikki halukkaat joilla on ideoita tai mielipiteitä kunnostuksen suunnitteluun voivat ottaa yhteyttä hankkeen toteuttajaan: Kymijoen vesi ja ympäristö, projektipäällikkö Minna Ketola. (Gråsten 2013, 5.)

Asutus ja vesistön käyttötavat

Urajärvellä on yleinen uimaranta. Uimarannalla on WC, pukuhuone, vierasvenelaituri sekä mahdollisuus mattojen pesuun. Katso uimarannan tiedot Iitin kunnan sivuilta: Uimarannat ja avantouinti. Uimarannan lisäksi Urajärvellä on hotelli ja noin 200 loma-asuntoa (Gråsten 2013, 5).

Aiheesta muualla

• Lintulahdet Life –hanke (päättynyt) (ymparisto.fi)
• Pyhäjärvi, Natura-alue (ymparisto.fi)
• Pintavesien luokittelu ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella (ymparisto.fi)
• Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila (ymparisto.fi)
• Urajärven kunnostus sai taustavoimia (Kouvolan Sanomat)

Lähteet

Gråsten, Samu 2013. Urajärvi kunnostetaan hankeavulla. Kouvolan Sanomat 19.6.2013, 4 – 5.

Iitin kunta 2013. Nähtävyydet, Mukulanlahden lintutorni. WWW-dokumentti. http://www.iitti.fi/matkailu/naehtaevyydet.html?setLang=fi-FI. Ei päivitystietoja. Luettu 24.7.2013.

OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, luettu 11.6.2013

Valtion ympäristöhallinto 2008. Pyhäjärvi. WWW-dokumentti. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=9515&lan=fi. Päivitetty 27.8.2008. Luettu 20.6.2013.