Siltakylänlahti, Koukkusaari
Siltakylänlahti, Koukkusaari on melko laaja merialue Pyhtäällä. Sen ekologinen tila on tyydyttävä.
Alueen erityispiirteet
Siltakylänlahti, Koukkusaari kuuluu Suomenlahden sisäsaaristoon ja Kotkan rannikkoalueeseen. Alue sijaitsee Pyhtään kunnassa. Sisäsaariston pinta-ala on noin 1025 hehtaaria. Siltakylänlahti on suojainen, pitkänomainen merenlahti, jonka vesisyvyys meriveden keskikorkeudella on noin 1,5 metriä. Siltakylänlahteen laskee Siltakylänjoki, jonka lasku-uomassa syvyys on noin 1 m.
Alueen merenpohja voidaan luokitella moreeni- ja harjuselänteiseksi pohjaksi. Alueen rannikko on useimmiten kallio- ja moreenirantaa.
Pitkäsalmi sijaitsee Hevossaaren ja mantereen välissä, salmen pituus on noin 3 km. Salmi alkaa pohjoisessa Heinlahden sisälahdesta ja etelässä se päättyy Äyspäänselkään. Salmi on leveimmillään noin 400 metriä, kapeimmillaan 85 metriä. Salmi on paikoin hyvin rehevöitynyt ja mutapohjainen. Salmessa harjoitetaan paljon kotitarve- ja virkistyskalastusta.
Siltakylänlahden ja Koukkusaaren välisellä alueella on paljon saaristoa. Heinlahden ja Pyhtään Ahvenniemen välissä, Pitkäsalmessa on Ryömsaari, Jussinsaari sekä Kanisaari, joista Ryömsaareen pääsee autolla. Lammassaari ja Verkkosaari sijaisevat Siltakylänlahden pohjoisosassa. Skadaholmen ja suuri, pitkänomainen Hevossaari sekä pienempi Lapsensaari sijaitsevat eteläosassa. Hevossaari muodostaa Pyölinpohjan, Lonsanpohjan sekä Pitkäsalmen puoleisen Siitviikin.
Hevossaaren länsipuolella on useita, pienempiä saaria kuten Orkloppi, Meiholma, Mäntykari, Pukkisaari, Hirvenkallio, Hyökholma ja Hailikari. Äyspäänselällä, Hevossaaren eteläpuolella, on Mäntykari ja Kivikarit –nimiset pienet saaret.
Äyspäänselällä sijaitseva suurempi saari, Kuussaari, on länsirannassa sijaitsevia mökkejä lukuunottamatta virkityskäytössä. Kuussaaren pohjoispuolella sijaitsee Vaskosaari. Siltakylänlahden, Koukkusaaren merialue päättyy Koukkusaareen. Koukkusaaren pohjoispuolella on Verosaari ja Marjasaari -nimiset saaret.
Merialueen tila
Siltakylänlahden veden ekologinen luokka on tyydyttävä. Vesi on väriltään sameaa sekä laadultaan ravinteikasta. Siltäkylänlahti voidaan luokitella lievästi reheväksi tai reheväksi vesistöksi.
Erityisesti Siltakylänjoen ympärillä on paljon peltolaaksoa, josta syntyy jonkin verran kuormitusta. Myös yhdyskunnat sekä teollisuus tuovat oman typpikuormituksensa alueelle. Haja-asutuksen tuoma kuormitus vesistöihin on lisääntynyt merkittävästi rantarakentamisen, mökkien ympärivuotisen asutuksen sekä mökkien varustetason kasvamisen vuoksi.
Suomenlahteen päätyvästä fosforikuormituksesta noin 18 % on Kaakkois-Suomen teollisuudesta ja noin 30 % kuormituksesta tulee Kaakkois-Suomen ulkopuolelta. Typpikuormituksesta lähes 60 % tulee Pyhäjärven kautta. Maatalouden ravinnekuormituksen osuus on merkittävä, fosforikuormitus on ollut 39 % ja typpikuormitus 30 %.
Yhdyskuntajätevesien tuoma fosforikuormitus Kotkan merialueella on vähentynyt 65 % ja typpikuormitus 30 %. Myös metsätalouden tuoma ravinnekuormitus on suhteellisen vähäinen ja vaikutukset vesistöihin ovatkin lähinnä paikallisia.
Kotkan edustan merialueissa on paljon selluloosan valkaisusta syntyneitä klooriyhdisteitä ja niitä on kulkeutunut myös monien kymmenien kilometrien päähän. Vähemmän klooria käytettävä sellunvalkaisu on vähentänyt merialueen kuormitusta merkittävästi. Metsäteollisuuden tuomat fosfori- ja typpipäästöt ovat olleet myös laskussa vuoden 1990 jälkeen Suomenlahden vesistöalueella (Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle vuosille 2010-2015, www.ymparisto.fi).
Koukkusaaressa sijaitseva Lounatniemen alue kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan, geologisen ja maisemallisen kannalta merkittävän harjujakson vuoksi. Harjualue on suurimmaksi osaksi luonnontilaista harjumetsää. Merenrantakasvisto on monipuolista ja edustavaa [1].
