Kolmiperslammi (21.031.1.012)
Kolmiperslammi on pieni järvi Vantaa (21) -päävesistössä.
Valokuva
Lampi ja sen ympäristö
Kolmiperlammi on Kytäjä-Usmin metsälampialueen lounaisosassa. Lampeen ei ole tulouomaa ja sen vedet laskevat Kytäjokeen Pohjalammen ja Sikalanlammen kautta. Kolmiperslampi on kooltaan 3,5 hehtaaria ja sen valuma-alue on noin 30 hehtaaria. Alue on rikkonaista moreeni- ja kalliomaastoa, paikoin turvetta. Lammen eteläosassa on pieni saari.
Kolmiperslammen pohjoispuolella on tehty laaja metsähakkuu 2006/2007. Avohakkuualue ulottuu lammen koillispuolella rantaan asti. Hakkuu on valitettava esimerkki siitä, miten ei tulisi toimia vesistöjen äärellä. Nyt Kolmiperslammen rantavyöhykkeet ovat Luonnonsuojelulain (1096/1996) 10 § ja 24 § perusteella suojeltua Kytäjän luonnonsuojelualuetta, missä rakentaminen eikä metsähakkuu ole sallittua.
Kolmiperslammi on Kiiskilammen kokoinen ja lampien valuma-alueiden koot vastaavat toisiaan, mutta Kiiskilampi muutaman metrin matalampi. Kolmiperslammen itäpuolella oleva Iso-Haiskari on myös vastaavan kokoinen, mutta sillä on isompi valuma-alue.
Kolmiperslammen eteläpuolella kulkee ulkoilureitti. Ulkoilijoille suunnatut palvelut ovat läheisen Iso-Haiskarin rannalla.
Lampi, yhdessä muiden Kytäjä-Usmin alueen metsälampien kanssa, tarjoaa hienon virkistäytymisympäristön, missä voi nauttia luonnonrauhasta. Lampien pitkäaikainen vedenlaatuseuranta antaa arvokasta tietoa ympäristön tilassa tapahtuvista muutoksista.
Veden laatu
Kolmiperslammen eteläosan syvänteen vedenlaatua on seurattu vuosina 2007 ja 2013 osana Hyvinkään pintavesien seurantaa. Aikaisemmat näytteet ovat vuosilta 1984 ja 1997-1998. Vesisyvyyttä eteläosan havaintopaikalla on lähes 7 metriä.
Kolmiperslammessa vesi on kirkasta, erittäin ruskeaa humusvettä, jonka pH-arvo 6,4 on lievästi hapan. Päällysveden väriluku oli vuoden 2013 korkea, 160-200 mg Pt/l. Se on kaksinkertaistunut vuosien 1984 ja 1997 tuloksiin verrattuna. Kesällä 2013 veden näkösyvyydeksi mitattiin 60 cm, mikä on puolet kesän 1997 arvosta. Vesien ruskettumista on tapahtunut vastaavanlaisesti myös läheisessä Iso-Haiskarissa.
Kevään ja syksyn täyskiertojen jälkeen Kolmiperslammiin muodostuu lämpötilakerrostuneisuus ja happi vähenee alusvedestä. Kesällä happi on ollut lähes loppu jo kolmen metrin syvyydestä eli happitilanne lammessa on huono.
Kokonaisfosforipitoisuus mittaa veden epäorgaanista ja orgaaniseen aineeseen sitoutunutta fosforia. Karuissa luonnontilaisissa humusvesissä kokonaisfosforipitoisuus on yleensä 10-15 µg/l. Kolmiperslammin päällysvedessä fosforipitoisuus on ollut noin 30 µg/l ja alusvedessä noin 100 µg/l. Pitoisuudet ovat selvästi nousseet seurantakerran 1997/1998 jälkeen.
Typpi on toinen järven rehevyyttä säätelevä kasviravinne. Sen kokonaispitoisuus on luonnontilaisissa värittömissä vesissä 200-500 µg/l ja humusvesissä hiukan korkeampi, 400-800 µg/l. Kolmiperslammessa talviajan typpipitoisuuksissa on ollut nouseva suuntaus. Erityisesti talvella 2007 typpipitoisuus oli korkea, 1000 µg/l.
Syksy 2006 ja talvi 2007 olivat leutoja ja sateisia. Metsähakkuun seurauksena valuntaolosuhteet muuttuvat merkittävästi ja vesistöön kohdistuva kuormitus usein kasvaa. Muutokset voivat vaikuttaa nopeasti pienen lammen veden laatua. Kolmiperlammin ravinnepitoisuuksissa todettua nousua voi selittää ranta-alueella tehdyt laajat hakkuut.
Kolmiperslammissa ravinteita hyödyntävien planktisten levien määrää kuvaava klorofylli a-pitoisuus on ollut 11-14 µg/l, eli lähinnä lievästi rehevän pienveden tasoa.
Kesällä normaali päällysveden happipitoisuus on 8-9 mg/l. Kerrostuneisuuskausien lopulla 4-8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä, mutta myös morfologisten olosuhteiden vaikutusta.
Kolmiperslammilla päällysvedessä kokonaisfosforipitoisuus oli elokuussa 2013 aikaisempaa korkeampi. Typpipitoisuuksissa ei ole eroja kesien välillä.
Reitit ja paikat
Kytäjä-Usmin ulkoilualue ja luonto
Usminjärven länsipuolelta Suolijärvelle asti ulottuva Kytäjä-Usmin ulkoilualueen luonto- ja retkikohteet tarjoavat hienot puitteet luonnossa liikkumiseen. Alueen vesistöt, metsät ja kalliot ovat monimuotoinen ympäristö retkeilyyn ja virkistykseen. Alue on Natura2000-verkostossa. Natura-alueen arvo perustuu ennen kaikkea laajaan, rakentamattomaan luontokokonaisuuteen, jollainen on tiheään asutulla Uudellamaalla ainutlaatuinen. Alueella esiintyy luonto- ja lintudirektiivien lajeja sekä useita luontodirektiivin luontotyyppejä. Alueelta on tavattu useita Uudellamaalla uhanalaisia kasvilajeja.
Kolmiperslammen itäpuolella, Iso-Haiskarin luoteisrannalla, lähellä metsäautotietä pitkin kulkevaa Kytäjä-Usmin ulkoilureittiä on leiripaikka. Rannalta löytyy uimalaituri, nuotiopaikka, eväspöytä, käymälä ja laavu. Paikkaa ylläpitää Hyvinkään kaupunki.
