Toisvesi (35.421.1.001)
Toisvesi on keskikokoinen järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Sen ekologinen tila on erinomainen.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Vesistöennusteet
Kuvat
-Nuorisokeskus_Marttisen_Toisveden_ranta-ObsIMG-202307111507-64ad466a8f7fd.png)
Toisvesi (35.421.1.001)/Nuorisokeskus Marttisen Toisveden ranta
11. heinäkuu 2023 15:07
Järven erityispiirteet
Toisvesi sijaitsee Kokemäenjoen valuma-alueella Ähtärin reitillä Pirkanmaan maakunnassa. Sen pinta-ala on 29,4 km². Järvi on hyvin syvä, keskisyvyys on 19,5 metriä ja suurin syvyys 85 metriä. Suomen järvien syvyystilastossa nämä lukemat johtavat sijoille 4 ja 5. Järvi on lähes saareton ja Y-kirjaimen muotoinen. Läntisessä haarassa on yli kymmenen kilometriä pituinen syvänne, jossa on vettä 50–80 metriä.
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 1530 km² ja järvisyys 9,9 %. Suurin järveen laskeva joki on Soininjoki, 1213 km².
Vedenkorkeus ja virtaama
Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1903 alkaen. Keskivedenkorkeus on ollut N60+98,00 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 93 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+99,38 m (toukokuussa 1905) ja alin N60+96,88 m (maaliskuussa 1948), joten äärivaihtelu on ollut 250 cm.
Toisvesi laskee Herraskosken ja Horhonkosken sekä Herraskosken kanavan kautta Vaskiveteen. Virtaamahavaintoja on vuosilta 1904–1979. Keskivirtaama on ollut 14 m3/s, keskiylivirtaama 46 m3/s ja keskialivirtaama5,5 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 85 m3/s (toukokuussa 1905) ja 1,0 m3/s (huhtikuussa 1948).
Nykytila ja suojelu
Toisvesi on runsashumuksinen järvi, joka on luokiteltu ekologiseen tilaan erinomainen. Sekä järven fosfori- että klorofyllipitoisuudet ovat alhaiset. Pitoisuudet alittavat selvästi erinomaiseen tilaan oikeuttavat maksimipitoisuudet. Järven koko vesipatsaan happitilanne on hyvä vuoden ympäri. Edes syvänteen pohjanläheisessä vedessä ei esiinny happivajetta. Järven lahtialueet kuten Likaistenlahti ovat pääallasta rehevämpiä. Lisäksi järvessä on kalastettu näyteahvenia, joissa todettiin suositusarvon ylittävä elohopean pitoisuus. Tästä syystä järven kemiallinen tila on hyvää huonompi. Syynä on todennäköisesti elohopean kaukokulkeuma.
Kokonaisfosforin ja klorofylli a:n pitoisuudet (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Toisvedessä kasvukauden aikana v. 1990-2014. Toisvesi on tyypitelty runsashumuksiseksi järveksi (Rh), jossa erinomaisen vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 12 μg/l ja kokonaisfosforin alle 30 μg/l.
